Tervolan Rauhanyhdistys täytti 90 vuotta – seuroja on pidetty joen molemmin puolin

Ter­vo­las­sa vie­tet­tiin Rau­ha­nyh­dis­tyk­sen 90-vuo­tis­juh­laa. Juh­la­vä­ki sai kuul­la lau­lu­e­si­tyk­siä, ter­veh­dyk­siä ja Rau­ha­nyh­dis­tyk­sen his­to­ri­aa.

Leppävirran rauhanyhdistyksellä on tehty sata vuotta työtä armon perustalla

Lep­pä­vir­ran Rau­ha­nyh­dis­tyk­sen 100-vuo­tis­juh­la al­koi mes­sul­la Lep­pä­vir­ran kir­kos­sa. Mart­ti Sal­li­nen saar­na­si Jo­han­nek­sen kir­jan koh­das­ta, jos­sa Jee­sus il­mes­tyi ope­tus­lap­sil­leen Ti­be­ri­aan­jär­vel­lä (Joh. 21:1–14). Ope­tus­lap­set ei­vät ol­leet saa­neet ka­laa, ja Jee­sus käs­ki heit­tää ver­kon oi­ke­al­le puo­lel­le ve­net­tä.

Reisjärven opistoseuramerkissä enkelin siivet kuvaavat Jumalan antamaa turvaa

Reis­jär­ven opis­to­seu­ro­jen tun­nus­lau­see­na on “Hän le­vit­tää sii­pen­sä yl­le­si, ja sinä olet tur­vas­sa nii­den al­la” (Ps. 91:4). Reis­jär­ven opis­to­seu­ra­mer­kin on suun­ni­tel­lut opis­to­lai­nen Stii­na Tuik­ka­nen. Mer­kin on vii­meis­tel­lyt graa­fik­ko An­na Aho­nen yh­des­sä suun­nit­te­li­jan sekä opis­ton ku­va­tai­de­o­pet­ta­ja Timo Kin­nu­sen kans­sa.

Ranuan opistoseuramerkin valoisat värit viestivät uskomisen iloa

Tu­le­van ke­sän Ra­nu­an opis­to­seu­ro­jen seu­ra­tun­nus on ”Lin­tu on huo­neen löy­tä­nyt” (Ps. 84:4). Tun­nuk­sen poh­jal­ta seu­ra­mer­kin on suun­ni­tel­lut ku­va­tai­de­po­lun opis­ke­li­ja Sai­ni­ma­ri Vähä. Vähä ker­too, et­tä alun pe­rin ku­va­tai­de­po­lun ja va­lin­nai­sen ku­va­tai­teen opis­ke­li­jat te­ki­vät omat eh­do­tuk­sen­sa seu­ra­mer­kik­si ja Vä­hän merk­ki va­lit­tiin jat­koon työs­tet­tä­väk­si.

Jämsän opistoseuramerkin rukoilevat kädet kantavat monta merkitystä

En­si ke­sän Jäm­sän opis­to­seu­ro­jen tun­nus­lau­see­na on ”Ol­kaa rait­tiit ja val­vo­kaa” (1. Piet. 5:8). Opis­to­seu­ro­jen seu­ra­mer­kin on suun­ni­tel­lut por­voo­lai­nen Mai­ja Hy­tö­nen, joka käy vies­tin­nän lin­jaa Jäm­sän kris­til­li­sel­lä kan­sa­no­pis­tol­la. Hän ker­too tai­teil­leen­sa ai­na jon­kin ver­ran. Luon­te­vin­ta hä­nel­le on piir­tää tai sit­ten maa­la­ta ak­ryy­li­vä­reil­lä mai­se­mia ja ih­mis­hah­mo­ja, vaik­ka enem­män Hy­tö­nen ker­too ole­van­sa pi­a­non­soi­ton ja ur­hei­lun har­ras­ta­ja.

Kristillisyyden opistojen hakijamäärissä lievää laskua – Maitoisten suosio kasvoi

Mai­tois­ten kam­puk­sen suo­sio kas­voi voi­mak­kaas­ti. Kaik­kiin opis­toi­hin on edel­leen huo­mat­ta­vas­ti enem­män ha­ki­joi­ta kuin paik­ko­ja.

Suviseurojen kirkkolaulutilaisuudet alkavat – laulamaan pääsee neljässä eri kirkossa huhti-toukokuun aikana

Jo use­a­na ke­vää­nä jär­jes­te­tyt Su­vi­seu­roi­hin liit­ty­vät kirk­ko­lau­lu­ti­lai­suu­det saa­vat jat­koa tä­nä­kin ke­vää­nä. Ne kut­su­vat kaik­kia lau­la­maan yh­des­sä vir­siä ja Sii­o­nin lau­lu­ja ja näin val­mis­tau­tu­maan Su­vi­seu­roi­hin.

Parannuksen armon saaminen oli yllättävän yksinkertainen asia

Sep­po Ah­ven­jär­vi on ison per­heen isä, ja hän toi­mii pap­pi­na Kes­ki-Suo­mes­sa Lau­kaan seu­ra­kun­nas­sa. Per­hee­seen kuu­lu­vat puo­li­so Vir­pi ja 10 las­ta.

Nuottapaikat avasivat uoman nykyhetkeen

Juh­la­vä­ki py­säh­tyi paik­ka­kun­nan his­to­ri­an mer­kit­tä­viin py­säh­dys­paik­koi­hin – kuin me­rel­li­sil­le nuot­ta­pai­koil­le –, joi­ta oli­vat muun mu­as­sa Var­ja­kan sa­han suu­ron­net­to­muus, sota-ajan ko­et­te­le­muk­set ja 1970-lu­vun jäl­kei­nen voi­ma­kas kas­vu.

Kevät toi myyjäiset Kajaaniin

Hyö­ri­nää oli ol­lut muu­ta­mas­sa sot­ka­mo­lai­ses­sa ko­dis­sa jo use­am­man vii­kon ajan. Kun maa­lis­kuun vii­mei­nen vii­kon­lop­pu al­koi, tou­hua riit­ti myös omal­la rau­ha­nyh­dis­tyk­sel­lä. Ke­vät­myy­jäi­set sai­vat täl­lä ker­taa eri­tyi­ses­ti sot­ka­mo­lai­set liik­keel­le, sil­lä oli hei­dän vuo­ron­sa jär­jes­tää myy­jäi­set Ka­jaa­nis­sa.