Ensihoitajana työskentelevä Kalle Oikarainen vie avun asiakkaalle paikan päälle. – Keikalle lähtiessä ei koskaan tiedä, mitä on vastassa, hän kuvailee vaihtelevaa työtään.
Ensihoitajana työskentelevä Kalle Oikarainen vie avun asiakkaalle paikan päälle. – Keikalle lähtiessä ei koskaan tiedä, mitä on vastassa, hän kuvailee vaihtelevaa työtään.
Maassa makaa tajuton mies. Joku on soittanut hätänumeroon. Hätäkeskus on lähettänyt paikalle pelastajat ja ensihoitoyksikön. Molemmat saapuvat yhtä aikaa. Ensihoito ottaa vastuun asiakkaasta: mitä on tapahtunut, hengittääkö, tuntuuko pulssi tai onko näkyviä ulkoisia tapaturman merkkejä? Samalla kysellään paikallaolijoilta, mitä on tapahtunut.
”Nielutuubi”, pyytää ensihoitaja. Poissulkemis-menetelmällä yritetään nopeasti saada kartoitettua asiakkaan tilanne, eli onko todennäköisen jatkohoidon paikka Kuusamon terveyskeskus vai Oulun yliopistollinen sairaala. Epäillään aivoverenvuotoa. Asiakas nostetaan varovasti paareille ja siirretään välittömästi ambulanssiin, jolla matka valot vilkkuen Ouluun alkaa. Tilan heiketessä hoitaja ilmoittaa, että saat ajaa niin lujaa kuin voit. Matkalla tilataan helikopteri, joka ottaa asiakkaan kyytiin jossakin Kuusamon ja Oulun välillä. Ehdittiinkö ajoissa?
Ammatinvalinta selkiytyi ajallaan
Edellä oleva kuvaus on ollut 36-vuotiaan ensihoitaja Kalle Oikaraisen erään työvuoron työtehtävä.
– Jo pikkupoikana haaveilin työstä ambulanssissa. Peruskoulun jälkeen menin ammattikouluun sähkölinjalle ja heti sen jälkeen armeijaan. Olen ollut nuoresta asti vapaapalokunnan toiminnassa mukana. Armeijan jälkeen yritin sairaanhoitajakouluun, mutta en päässyt.
Työelämä sähköpuolella alkoi. Oikarainen meni naimisiin, ja perhe alkoi kasvaa. Sitten työtapaturman vuoksi tuli sähkötöihin rajoite. Vuoden sairasloman aikana selvisi, ettei hän pysty enää kiinnittämään kaapeleita kattoihin. Piti miettiä uudestaan, mitä tekee isona.
– Pääsin lähihoitajakoulutukseen Kuusamossa, jota jatkoin toisena vuonna ensihoitoon suuntautuneina erikoistumisopintoina Oulaisissa. Sitten olin yhden vuoden keikkalaisena ja tein pitkiä sijaisuuksia.
Nyt Oikarainen on ollut kolme vuotta vakinaisena perustason ensihoitajana Kuusamossa. Tällä hetkellä hän opiskelee työn ohessa sairaanhoitajatutkintoa monimuoto-opiskeluna Lapin ammattikorkeakoulussa Rovaniemellä. Vuoden 2023 alusta miehen työnantaja on ollut Pohjois-Pohjanmaan Hyvinvointialue, POHDE / OYS Ensihoito, asemapaikkana Kuusamon paloasema.
Työvuorot ovat erilaisia
Yksikään ensihoitajan työvuoro ei ole samanlainen. Yksi työvuoro kestää 12–24 tuntia, joskus ylikin riippuen siitä, mitä Kuusamossa vuorokauden aikana tapahtuu.
– Töihin on mukava tulla. Työ on kiehtovaa ja työkaverit ovat loistavia persoonia, Oikarainen kuvailee.
Hätäkeskuksen antama ensihoitotehtävä voi olla sairaskohtaus, kolari-, tulipalo- tai väkivaltatilanne. Niihin käytettävä aika vaihtelee suuresti pienestä avunannosta asiakkaan luona useampaan Oulun keikkaan. Asemalla ollaan valmiudessa, jolloin huolehditaan auton, välineistön ja tarvikkeiden huolto sekä yhteisten tilojen huoltotehtävät pelastusmiehistön kanssa. Matkailu tuo lisävärinsä auttamistehtäviin. Avuntarve voi yllättää mihin vuorokauden aikaan tahansa ja vaihtelevissa keliolosuhteissa; ajamaan pitää lähteä myös hyvin huonolla kelillä.
Ensihoitajan toimenkuva on nykypäivänä muuttunut: ennen ambulanssissa istuivat sairaankuljettajat, joiden tehtävä oli viedä asiakas avun äärelle. Nykyään hoito tuodaan asiakkaan luokse.
– Joskus ihmishenki on minuuteista ja sekunneista kiinni. Tämä järjestely pelastaa ihmishenkiä, kun hoito aloitetaan heti ennen kuljetusta. Lievissä tapauksissa ensihoitajan tuoma apu riittää, eikä terveyskeskukseen tarvitse lähteä, Oikarainen kertoo.
Ensihoito on työparityöskentelyä
Ensihoitaja työskentelee aina parin kanssa. Hätäkeskuksen antamassa tehtävässä suoritetaan asiakkaalle paikan päällä perustutkimukset: kysellään, miksi on pyydetty apua, mitä on tapahtunut ja haastatellaan muita paikallaolijoita.
Toinen ensihoitaja hoitaa asiakasta toisen kirjatessa tapahtumaa tietokoneelle. Paikan päällä voidaan mukana tuoduilla perustarvikkeilla ja -laitteilla mitata verenpainetta, lukea sydänfilmiä (EKG), elvytystilanteissa käyttää defibrilllaattoria (sydäniskuri), mitata sormen päästä happisaturaatiota, sokereita, sitoa haavoja, tarkkailla tajunnantasoa ja antaa lisähappea sekä rauhoittaa asiakasta. Samalla yhdessä arvioidaan välitön hoidontarve, tarvittaessa konsultoidaan päivystävää lääkäriä ja valmistellaan asiakas siirrettäväksi ambulanssilla jatkohoitoon. Siirrossa toinen ajaa ja toinen tarkkailee sekä hoitaa asiakasta ambulanssin takatilassa.
Ensihoitajalla tulee olla hyvä peruskunto ja henkinen terveys. Siinä auttavat terveet elämäntavat ja liikuntaharrastus. Työssä tarvitaan yhteistyökykyä työparin kanssa, toimintavalmiutta, rohkeutta ja rauhallisuutta, kykyä kohdata asiakas empaattisesti. Jokainen asiakas kohdataan samanarvoisena ihmisenä ja häntä pyritään auttamaan niin hyvin kuin hänen tilanteessaan pystytään.
– Jokaiseen tehtävään lähdetään nöyrällä mielellä. Pitää pystyä asennoitumaan hyvin vaihteleviin tilanteisiin.
Yhteistyökykyä ja -taitoja harjoitellaan myös pelastustoimen ja poliisin kanssa. Koulutuspäiviä on säännöllisesti sekä verkkokoulutusta itsenäisesti. Hälytysajossa kuljettajalta edellytetään hyvää ajoneuvon hallintaa.
Ihmisen apu ei aina auta
– Keikalle lähtiessä ei koskaan tiedä, mitä on vastassa. Kaikkeen pitää varautua ja olla kotihälytyksissä valppaana väkivallan varalta. Asiakaskin voi olla väkivaltainen. Siksi kysellään ja puhutellaan paikallaolijat.
Tarvittaessa paikan päälle mennäänkin poliisin ja sosiaalipäivystyksen kanssa ja joihinkin osoitteisiin ilman nimilappuja oman turvallisuuden vuoksi.
Oma rajallisuus voi tulla vastaan huonokuntoisten asiakkaiden kanssa, kuten ensimmäisessä esimerkissä: ensihoitajat eivät ehtineet ajoissa.
– Keikkoja käydään aina työparin kanssa läpi. Tarvittaessa voidaan käydä purkukeskustelua myös ammattiauttajan kanssa.
Blogit
Lukijan kuva
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys