Riik­ka Lin­nan­mä­ki

Ihmiset eivät vaistomaisesti reagoi vieraisiin ryhmiin pelästyneesti; ennakkoluulot tulevat oppimalla sosialisaation kautta.

Lai­toin su­vi­seu­ra­tel­tas­ta vi­de­on­pät­kän What­sApp-ti­laa­ni ja säi­käh­din huo­ma­tes­sa­ni, et­tä joku las­tem­me päi­vä­ko­dis­ta oli näh­nyt päi­vi­tyk­se­ni. Pel­kä­sin al­kuun en­nak­ko­luu­lo­ja us­ko­a­ni koh­taan, mut­ta sit­ten muis­tin ker­to­nee­ni avoi­mes­ti us­kos­ta­ni. Olet­ko sinä pe­län­nyt, et­tä si­nuun suh­tau­du­taan en­nak­ko­luu­loi­ses­ti?

Su­vait­se­vai­suu­des­ta pu­hu­taan ny­kyi­sin mel­ko pal­jon, mut­ta opin lu­ki­on so­si­aa­lip­sy­ko­lo­gi­an kir­jaa se­lail­les­sa­ni, et­tä mo­ni­muo­toi­suu­den ym­mär­tä­mi­nen on pa­rem­pi ja laa­jem­pi kä­si­te kuin su­vait­se­vai­suus: ” – – mo­ni­muo­toi­suus si­säl­lyt­tää mei­dät kaik­ki.” Näin ol­len su­vait­se­va ih­mi­nen ei ole etuo­i­keu­te­tus­sa ase­mas­sa tai mui­den ylä­puo­lel­la, vaan kaik­ki ovat yh­den­ver­tai­sia (Skee­ma 5, Yk­si­löl­li­nen ja yh­tei­söl­li­nen ih­mi­nen. Aar­nio ym. 2015).

En­nak­ko­luu­lo­ja voi ol­la muun­kin kuin us­kon­non tai vaik­ka­pa et­ni­sen taus­tan suh­teen. Esi­mer­kik­si sek­sis­mi liit­tyy su­ku­puol­ten vä­li­seen en­nak­ko­luu­loi­suu­teen. Tun­nis­tat­ko, et­tä oli­sit it­se en­nak­ko­luu­loi­nen jo­tain tiet­tyä ih­mis­ryh­mää koh­taan ja jos olet, mis­tä ar­ve­let sen joh­tu­van?

It­se olen op­pi­nut elä­män mo­ni­muo­toi­suut­ta mat­kus­te­lun ja mui­den ul­ko­maa­lais­kon­tak­tien an­si­os­ta. Koen myös, et­tä ym­mär­rän mui­ta us­kon­to­ja, kos­ka olen ai­na ol­lut kiin­nos­tu­nut maa­il­man us­kon­nois­ta ja kos­ka us­kon it­se­kin. En sil­ti koe ole­va­ni va­paa en­nak­ko­luu­lois­ta.

Lu­ki­o­kir­ja­ni mu­kaan en­nak­ko­luu­lo­ja opi­taan ih­mis­ten vä­li­ses­sä kans­sa­käy­mi­ses­sä eli so­si­a­li­saa­ti­os­sa, mut­ta nii­tä voi­daan ol­la myös op­pi­mat­ta. Lap­suu­del­la on suu­ri mer­ki­tys myös täs­sä asi­as­sa, ja se kiin­nos­taa mi­nua. Jut­te­lin asi­as­ta Tam­pe­reel­la var­hais­kas­va­tuk­sen opet­ta­ja­na toi­mi­van hen­ki­lön kans­sa.

Oli tur­val­lis­ta kuul­la, et­tä Tam­pe­reen kau­pun­gil­la, ja luul­ta­vas­ti myös muis­sa Suo­men päi­vä­ko­deis­sa, tu­lee ol­la kiu­saa­mi­sen en­nal­ta­eh­käi­sy­suun­ni­tel­ma. Täs­sä suun­ni­tel­mas­sa tu­lee il­me­tä, mi­ten kai­kil­le taa­taan sa­ma­nar­voi­nen koh­te­lu. Li­säk­si jo­kai­sel­la päi­vä­ko­dil­la on omat ar­von­sa ja toi­min­ta­pe­ri­aat­teen­sa, jot­ka jo­kai­sen työn­te­ki­jän tu­lee tun­tea ja joi­den mu­kaan toi­mia.

Tam­pe­re pai­not­taa var­hais­kas­va­tuk­ses­saan kie­li­tie­toi­suut­ta. Var­hais­kas­va­tuk­sen opet­ta­ja on ko­ke­nut, et­tä töis­sä ol­laan kult­tuu­ri­tie­toi­sia ja kiin­nos­tu­nei­ta las­ten omis­ta kult­tuu­reis­ta. Esi­mer­kik­si jo­kai­sen ul­ko­maa­lais­taus­tai­sen lap­sen lip­pu on Suo­men li­pun ohes­sa esil­lä päi­vä­ko­dis­sa. Tut­ta­va­ni ko­kee myös, et­tei hä­nen työ­yh­tei­sös­sään ole tar­vin­nut puut­tua ra­sis­miin. Päin­vas­toin hän ko­kee työ­ka­ve­rei­den­sa ole­van avoi­mia eri­lai­suu­del­le ja myös eri us­kon­noil­le ja he pyr­ki­vät koh­te­le­maan lap­sia sen­si­tii­vi­ses­ti. Mo­ni­kult­tuu­ri­ses­sa ym­pä­ris­tös­sä avoi­muus eri­lai­suut­ta koh­taan on luon­te­vaa, kos­ka vain har­va on et­ni­sel­tä taus­tal­taan tai us­kon­nol­taan sa­man­lai­nen. ”It­se koen, et­tä täl­lai­ses­sa ym­pä­ris­tös­sä oma us­ko­ni on luon­te­vam­paa, kos­ka niin moni muu­kin us­koo jo­hon­kin. Ei ole­kaan ih­meel­lis­tä us­koa ja teh­dä sen poh­jal­ta va­lin­to­ja,” hän iloit­see.

Tie­to tut­ki­tus­ti vä­hen­tää en­nak­ko­luu­lo­ja. Ih­mi­sen pe­rus­tar­peet tul­la näh­dyk­si ja kuul­luk­si ovat kai­kil­la ih­mi­sil­lä sa­mat. Tut­ta­va­ni to­te­aa, et­tä ke­nen­kään ei tar­vit­se hy­väk­syä huo­noa koh­te­lua. Olen täy­sin sa­maa miel­tä. Jo­kai­sel­la on oi­keus ker­toa ar­vois­taan, us­kos­taan, iden­ti­tee­tis­tään ja per­soo­nas­taan. Yh­dyn myös hä­nen aja­tuk­seen­sa sii­tä, et­tä noi­ta asi­oi­ta saa tar­vit­ta­es­sa ra­ken­ta­vas­ti myös puo­lus­taa.