Ilk­ka Ha­ku­li­nen

Kie­len­tut­ki­jat ovat poh­ti­neet suo­men rak­kaus-sa­nan al­ku­pe­rää. Yk­si nä­ke­mys on se, et­tä ra­kas­ta­mi­nen oli alun pe­rin yh­tei­sen ver­kon ve­tä­mis­tä kah­del­la ve­neel­lä. Toi­sen aja­tus­ku­lun mu­kaan taas jon­kun koh­teen tai asi­an voi­ma­kas ha­lu­a­mi­nen oli ra­kas­ta­mis­ta. Niin kuin tut­ki­muk­sen sa­ral­la ta­paa käy­dä, nä­ke­myk­set ero­a­vat toi­sis­taan. Kris­til­li­nen maa­il­man­ku­va kat­soo sa­naa Ju­ma­lan sa­nan nä­kö­kul­mas­ta.

Rak­kau­den ylis­tys­lau­luk­si ni­me­tyn raa­ma­tun­koh­dan pap­pi lu­kee usein, kun mies ja nai­nen vi­hi­tään kris­til­li­seen avi­o­liit­toon (1. Kor. 13). Kir­jees­sä Paa­va­li ku­vaa rak­kau­den omi­nai­suuk­sia, jot­ka tun­tu­vat hy­vin vaa­ti­vil­ta ja oi­ke­as­taan mah­dot­to­mil­ta. Vi­hit­tä­vät lu­paa­vat kui­ten­kin tah­to­van­sa.

Lu­vun ku­vaus il­men­tää en­si si­jas­sa Kaik­ki­val­ti­aan Ju­ma­lan isäl­lis­tä rak­kaut­ta. Tämä rak­kaus tii­vis­tyy pie­noi­se­van­ke­liu­mis­sa: Ju­ma­la ra­kas­ti maa­il­maa niin, et­tä an­toi ai­no­an poi­kan­sa kuol­la kaik­kien edes­tä (Joh. 3:16). Us­ko­val­le lu­va­taan ian­kaik­ki­nen elä­mä.

Pu­hut­te­le­vim­pia ku­vauk­sia täy­del­li­ses­tä, ju­ma­lal­li­ses­ta rak­kau­des­ta sekä toi­saal­ta ih­mi­sen va­ja­vai­ses­ta ky­vys­tä rak­kau­teen on kär­si­neen, kuol­leen mut­ta ylös­nous­seen Va­pah­ta­jan ja Pie­ta­rin koh­taa­mi­nen ran­nal­la. Pie­ta­ri oli äs­ket­täin sa­da­tel­len kiel­tä­nyt mes­ta­rin­sa. Nyt ylös­nous­sut Jee­sus ra­kas­ti kui­ten­kin hän­tä ja ha­lu­si lä­het­tää hä­net evan­ke­liu­min työ­hön.

Kol­mes­ti oli Pie­ta­ri kiel­tä­nyt, kol­mes­ti Va­pah­ta­ja ky­syi, ra­kas­ti­ko Pie­ta­ri hän­tä. Pu­hut­te­le­va ja ku­vaa­va on jopa tuo sa­na­va­lin­ta. Pie­ta­rin vas­taus Kris­tuk­sel­le on kir­joi­tet­tu krei­kan sa­nal­la phi­leo. Pie­ta­ri siis tar­koit­taa tätä: olet mi­nul­le ra­kas Va­pah­ta­ja, mut­ta en ky­ke­ne sii­hen rak­kau­teen, mi­hin sinä Ju­ma­lan Poi­ka­na ky­ke­nit. Pie­ta­ri sai syn­nit an­teek­si, ja saa­man­sa rak­kau­den tur­vin hän läh­ti Her­ran­sa as­ke­lis­sa evan­ke­liu­min työ­hön.

Alus­sa ker­ro­tut kie­len­tut­ki­joi­den kä­si­tyk­set rak­kau­den ole­muk­ses­ta ja kä­sit­teen syn­nys­tä so­pi­vat var­sin mai­ni­os­ti Raa­ma­tun il­moi­tuk­seen. Ju­ma­lal­li­ses­ta rak­kau­des­ta ker­to­vat Sii­o­nin lau­lun 102 vii­mei­set sä­keet: ”On yh­dys­si­de Hen­gen rak­kaus Jee­suk­sen. Se liit­tää mei­dät yh­teen, vie ko­tiin tai­vaa­seen.”