Suviseurojen odottaminen alkaa monilla viimeistään joulunvieton jälkeen. Odotukseen sisältyy kaipausta Sanan kuuloon ja kohtaamisiin uskovaisten läheisten ja ystävien kanssa. Meillä Suviseurojen järjestelyvastuussa olevilla odotusaika on ollut huomattavasti pidempi. Pari vuotta ja erityisesti viime kuukaudet olemme tehneet töitä odottaen, että saamme Suviseurojen puitteet sellaiseen kuntoon, että seuravieraiden odotukset saisivat toteutua.
Tehtävämme on vastuullinen. Siksi suviseuratyöhön pyydettäessä mielessämme kävikin epäilyksiä omista kyvyistä ja osaamisesta. Ammattilaisina omissa arkitöissämme olemme tottuneet luottamaan koulutuksen ja kokemuksen myötä kertyneeseen osaamiseen. Suviseurojen tiedotustoimikunnan tehtävissä tuo aiemmin hankittu osaaminen punnitaankin aivan uudessa valossa. Vaikka epävarmuuden ja taitamattomuuden tunteet ovat usein olleet ensimmäisiä tunteita uuden asian edessä, olemme oppineet paljon ja saaneet sellaistakin osaamista, jota emme koskaan työelämässä oppisi. Työtä tehdessä ja työn edetessä on kasvanut oma ymmärrys ja osaaminen: epävarmuus on muuttunut vähitellen varmuudeksi, huoli osaamisesta onnistumisen kokemuksiksi ja jännitys luottavaiseksi odottamiseksi.
Porin rauhanyhdistyksellä järjestettiin 3. huhtikuuta "tiedonvaihtotori", jossa oli mukana jäseniä kaikista suviseuratoimikunnista sekä hallinnon työryhmä. Tällainen tapahtuma on osoittautunut hyväksi tavaksi päivittää tietoja. Jokaisella toimikunnalla on oma “toripöytä”, jonka äärellä voi vaihtaa ajankohtaisia tietoja. Kuvan merkintä H-88 kertoo, että 3.4. oli 88 päivää aikaa Suviseurojen avajaisiin.
Rohkeutta työhön on lisännyt ymmärrys, että teemme suviseuratyötä tiiminä. Yksin meidän ei tarvitse, emmekä voi, selvitä näin mittavasta urakasta. On hienoa kokea, miten yhteinen tehtävä ja päämäärä yhdistävät joukon ihmisiä katsomatta ikää, sukupuolta, siviilisäätyä tai ammattia. Matkan varrella on tullut tutuksi monia ihmisiä, joihin emme ehkä muuten olisi tutustuneet. Hyvän mielen, huumorin ja ilon sävyttämässä ilmapiirissä on hyvä tehdä työtä vähän vieraammiksikin jääneiden ihmisten kanssa.
Armollisuutta silti tarvitsemme itseä ja toisia kohtaan. Teemme talkootyötä hyvin erilaisista lähtökohdista. Toisella on enemmän aikaa kuin toisella, toinen osaa enemmän ja paremmin. Yksi ottaa rennommin, kun taas toinen kantaa huolta herkemmin.
Kun saamme tasavertaisina toistemme kanssa keskustella suviseuratyöstä ja sen rinnalla uskostamme ja elämästämme, tuntuu uskominenkin vapaalta ja hetkittäin helpommalta. Koemme, että suviseuratyön siunaus näkyy konkreettisesti omassa elämässämme.
"Tiedonvaihtotorilla" tapasivat myös Porin Suviseurojen infopisteen vastuuhenkilö Kaisu Korpela (vas.), tiedotustoimikunnan varapuheenjohtaja Minna Takkunen ja sihteeri Johanna Riihimäki.
Työn edetessä yhä uudelleen hämmästyen joudumme toteamaan, että Suviseurat on ihme. Takana ja edessä on satoja ja tuhansia tavallisten ihmisten tekemiä työtunteja, monenlaista ammatillista osaamista, rohkeutta yrittää, taitoa neuvotella, ymmärrystä yksityiskohtien ja suurten kokonaisuuksien hahmottamiseen sekä uskallusta tehdä päätöksiä. Uskoa ja luottamusta tarvitsemme siihen, että tästä kaikesta tosiaan syntyy Suviseurat! Nöyryyttä tarvitsemme muistaaksemme, ettei Suviseurat toteudu ilman Jumalan suurta siunausta eikä ilman hänen antamiaan lahjoja.
Teksti: Minna Takkunen ja Johanna Riihimäki
Kuvat: Pekka Vuonokari
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys