Jos menee porilaiselle kylään, saattaa saada jo eteisessä vastattavakseen kysymyksen ”Millo sää lähdet takas?” tai ”Kui kaua sää aiot ol?”.
Jos ei tunne porilaisia, saattaa siinä tilanteessa luulla olevansa epätoivottu vieras. Ei kuitenkaan kannata kääntyä kannoillaan ja poistua, sillä kysymys on vain porilaisten tapa ilmaista se, että onpa mukavaa kun tulit, olen odottanut sinua ja toivottavasti viivyt mahdollisimman pitkään.
Pori on ollut tehdastyöläisten ja merenkulkijoiden kaupunki. Tehtaan melussa ja merellä ei sen kummemmin rupatella. Porin murre onkin lyhyttä ja tehokasta. Melkein kaikkia sanoja lyhennetään. Miksi sanoa koko sanaa, kun sen ymmärtää puolestakin? ”An ko mää”, sanoo porilainen, kun tarjoaa apuaan.
Toisinaan porilaisetkin silti lisäilevät sanoja. ”Tua noi.” Niin porilaiset sanovat milloin mihinkin väliin. Tua noi.
Lyhytsanaisuus saattaa kuulostaa epäystävälliseltä, jos on tottunut vuolaampaan puhetapaan. Porin murre on kuitenkin yleensä ladattu täyteen rosoista huomaavaisuutta: Tehdään jo valmiiksi tilanne sellaiseksi, ettei vastapuoli joudu suurieleisesti kiittelemään tai kehumaan tai lausumaan kankeita kohteliaisuuksia. Kun puhutaan lyhyesti, saa vastatakin lyhyesti. ”Ei mitää”, sanoo porilainen keskustelun lopuksi ja tarkoittaa sillä, että pitääkin tästä lähteä, oli mukava tavata ja nähdään taas joskus. "Palataa", voi vastata siihen, ja loppumuodollisuudet ovat sillä selvät.
Sitten on tilanteita, joissa ei oikein löydy edes sitä pariksi kirjaimeksi lyhennettyä sanaa.
Kun katsoo seurakentän laidalla, miten porilaiset, raumalaiset, merikarvialaiset, hämeenlinnalaiset, turkulaiset ja tamperelaiset rakentavat yhdessä suviseurakaupunkia, yhdessä tekemisen ilo näkyy kauas.
"Jollai tapaa iha poruttaa sellane. Siin o nii paljo rakkaut nähtävis."
Pori on kaunis kaupunki. Suviseurakaupunki on vielä kauniimpi. Porilaiset toivottavat seuravieraat sydämestään asti tervetulleiksi kaupunkiin kaupungin sisällä. ”Tuu sääki tän!”
Nimimerkki "Porilaine"
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys