Pudasjärvi on yksi Suomen soisimmista seuduista.
Kari Vengasaho
Pudasjärvi on yksi Suomen soisimmista seuduista.
Kari Vengasaho
Eeva Tiirola ja Heikki Heikura
Pudasjärvi on vakiintumassa pohjoisimmaksi Suviseurojen kolmesta pitopaikasta. Millaisesta paikkakunnasta oikein on kyse?
Pudasjärvi on pohjoisen Pohjois-Pohjanmaan kapunki, jonka keskustaajama sijaitsee yhdeksisenkymmentä kilometriä Oulusta koilliseen. Noin 7500 asukkaan Pudasjärven yksi keskeinen maamerkki on mökkikeskittymä Syöte hiihtokeskuksineen ja kansallispuistoineen.
Kaupunki on tunnettu niin ikään puunjalostustoiminnasta ja hirsirakentamisesta. Julkisen hirsirakentamisen edelläkävijänä Pudasjärvi tunnetaan myös Suomen Hirsipääkaupunkina.
Pudasjärven läpi matkaava ei voi välttyä näkemästä maailman suurimpiin hirsikouluihin kuuluvaa Hirsikampusta tai Hyvän olon keskus Pirttiä, jonka laajojen seinien sisältä löytyy kattavasti sote- ja kulttuuripalveluita.
Noin puolet väestöstä asuu Kurenalan keskustaajamassa. Lisäksi laajasta pitäjästä löytyy useita aktiivisia ja omaleimaisia kyläyhteisöjä. Keskustaajamassa on kaksi perusopetusta antavaa koulua, lukio sekä ammattiopisto. Kyläkouluja toimii tällä hetkellä neljä. Varhaiskasvatusta keskustaajamassa tarjoaa kolme sekä sivukylillä neljä yksikköä.
Vetten kattama alue
Laajan pinta-alansa ansiosta Pudasjärvellä on rikas luonto. Pudasjärvi on yksi Suomen soisimmista seuduista. Itäinen puoli kunnasta on vaara- ja jopa tunturimaastoa. Vaaramaisemassa korkeimmalle kohoaa paljaslakinen Iso-Syöte, jota sanotaan Suomen eteläisimmäksi tunturiksi.
Pudasjärveä itä-länsisuunnassa halkova Iijoki muodostaa vesistöineen luonto- ja maisema-arvoiltaan arvokkaan kokonaisuuden. Pudasjärven itä- ja keskiosissa, vaarojen lomassa, kimmeltää suuria järviä. Tosin koko kaupungin alue on pienempien järvien, lampien, jokien ja purojen kattama.
Vesistöissä on kalaa, metsässä riistaa ja vielä koskemattomia korpia harvinaistuville suurpedoille. Selkosilta löytyy karhuja, ahmoja sekä satunnaisesti susia. Hillasuolla kulkijan kannattaa tähyillä taivaalle, sillä ylhäällä liitelevä maakotka on aina uljas näky.
Pudasjärvi on Suomen eteläisimpiä poronhoitoalueita ja alueella toimii seitsemän eri paliskuntaa. Näistä viiden kotipaikkana on Pudasjärven merkkipiiri ja suurin sallittu poromäärä on 8500 poroa. Porojen ymmärtämättä kuntien hallinnollisista alueista eivät paliskuntienkaan rajat noudata kuntarajoja vaan porojen kulkureittejä ja laidunalueita.
Ilmailulinja lukiolaisille
Suviseurat järjestetään Pudasjärven Ilmailukeskuksen ja Törrönkankaan alueella. Edelliset seurat Pudasjärvellä, samalla alueella, ovat olleet vuonna 2013. Ilmailukeskus sijaitsee lähellä Pudasjärven keskustaajamaa ja on kesäisin aktiivisessa harrastekäytössä. Pudasjärven ja Oulun ilmailukerhojen lisäksi Lapin lennosto käyttää sitä omassa harjoitustoiminnassaan. Ilmailukeskuksen kentältä tehdään vuosittain 7 000–10 000 nousua ja laskua.
Ilmailuharrastuksella on Pudasjärvellä pitkät perinteet ja jatkumoa tälle on Pudasjärven lukiossa oleva ilmailulinja, jossa opiskelijat oppivat lentotoiminnassa tarvittavat tiedot ja saavat käytännön opetuksen lentolupakirjan edellyttämien lentotuntien osalta. Opiskelijat voivat suorittaa joko ultrakevyen moottorilentokoneen tai purjelentokoneen lupakirjan lukio-opintojen aikana. Ilmailuopetuksen tavoitteena on parantaa opiskelijoiden jatko-opintokelpoisuutta eri ilmailualan ammatteihin.
Lentokentän alueelle on tehty merkittäviä parannuksia sitten vuoden 2013 Suviseurojen. Alueelle on muun muassa lisätty sähkö-, vesi-, viemäri- ja tietoliikennerakenteita, maansiirtotöillä on mahdollistettu kymmenen hehtaaria uutta majoitusaluetta sekä alueen liittymiä ja tiestöä parannettu. Vuosien 2027 ja 2030 Suviseuroja on kaavailtu pidettävän samalla paikalla.
Tällä viikolla ilmestyneestä lehdestä voit lukea Pudasjärvellä asuvien ajatuksia paikkakunnasta.
Lähteet: Pudasjärven kaupunki, Ilmailukeskus
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys