Jumalan voima näkyy erityisesti luomisessa. Jumala katseli luomistyönsä tuloksia ja näki, että se kaikki oli hyvää. Jumala on antanut ihmisille kauniin maan, kaikki sen pienet ja suuret ihmeet: järvet, vuoret, eläimet ja kasvit.
Eräänä iltana nukkumaan mennessäni ajattelin, että sen päivän hyvät lähimmäiset minulle olivat olleet poliisi ja farmaseutti. Olin päivällä menossa töiden jälkeen kauppa- ja apteekkiasioille ja ajamassa marketin parkkipaikalle. Edessä ajava auto pysähtyi ja alkoi peruuttaa parkkiruutuun törmäten samalla autooni. En ehtinyt väistää.
Jesajan kirjan alkuosa sisältää eri aikoina kirjoitettuja tekstejä, joista ensimmäiset 39 lukua sisältävät varoituksia kuninkaalle ja kansalle selän kääntämisestä Jumalalle. Jesajan kirjan aikoihin etelävaltio, Juuda, kääntyy, ja assyrialaiset armahtavat sen. Sen sijaan pohjoisvaltio, Israel, valloitetaan, ja väki siirretään pois.
Vertaus fariseuksesta ja publikaanista osoittaa, että Jumala rakastaa syntinsä tuntevaa ja tunnustavaa ihmistä.
Raamatussa rauha merkitsee tilaa, josta ei puutu mitään – ei terveyden, aineellisen hyvinvoinnin, ulkoisen eikä sisäisen rauhan suhteen. Rauha lähtee Jumalasta ja on kokonaan Jumalan lahjaa: jos Jumala ei tahdo rauhaa, sitä ei voi olla kenelläkään.
Luodessaan ihmisen Jumala antoi hänelle luomansa maan elettäväksi (1. Moos. 1:28–29). Syntiinlankeemuksen seurauksena ihminen sai kivun ja vaivan elämäänsä maailmassa, mutta Jumala lupasi pitää hänestä huolen (1. Moos. 3:14–19).
Apostolisessa uskontunnustuksessa sanotaan: ”Minä uskon Jumalaan, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan.” Kuka tämä Jumala on? Eräs ystäväni toi Irakista vanhan kotijumalan, joka on ollut sen alueen kansojen käytössä. Se on kännykän kokoinen, käteen sopiva ja sopivasti mukana kulkeva jumalan kuva.
KUVA: HETA VESAMäKI
KUVA: HETA VESAMäKI
Ei ole vaikeaa huomata, että nykyihminen haluaa hallita elämäänsä ja jopa kuolemaansa. Jostain näkökulmasta katsoen oman elämän hallitseminen on tietenkin oikein. On tarpeellista, että huolehdimme itsellemme ja perheellemme vaatteet, kodin ja ruokaa, maksamme laskut, pidämme lupauksemme ja elämme kunnon kansalaisen elämää. Elämämme on tällöin hallinnassa.
KUVA: JUHA HUMALAJOKI
KUVA: JUHA HUMALAJOKI
Katselen usein nuoria seuroissa. Heistä huokuu vapaus, turvallisuus ja onnellisuus. Näin siitäkin huolimatta, että jokaisella heistä on elämässään huolia ja murheita, on vakaviakin asioita. Elämän perustana heillä on kuitenkin uskon luottamus Jumalaan ja hänen lupauksiinsa. He kuuntelevat seurapuhetta tarkkaavaisina.
KUVA: MAARIT MääTTä
KUVA: MAARIT MääTTä
Kun fariseukset kuulivat, että Jeesus oli tukkinut saddukeuksilta suun, he kokoontuivat neuvonpitoon. Sitten yksi heistä, joka oli lainopettaja, kysyi Jeesukselta pannakseen hänet koetukselle: ”Opettaja, mikä on lain suurin käsky?” Jeesus vastasi: ”Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Näiden kahden käskyn varassa ovat laki ja profeetat.”
KUVA: MAARIT MääTTä
KUVA: MAARIT MääTTä
Jumalan ja ihmisen välillä on kuilu, jonka vain Jumala voi ylittää. Emme voi tietää Jumalasta, ellei hän itse kerro itsestään, ilmoita itseään.
HELI VARTIAINEN
HELI VARTIAINEN
Roomalaiskirjeen kirjoittaja, apostoli Paavali – ent. Saulus – syntyi Kilikian Tarsoksessa, nykyisen Turkin eteläosassa samoihin aikoihin kuin Jeesus. Hän oli juutalainen, mutta myös Rooman kansalainen. Paavali opiskeli ja valmistui rabbiksi, juutalaisuuden opettajaksi. Hän oli fariseus ja myös juutalaisten suuren neuvoston jäsen.
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys