Joosef kohtasi armollisesti veljensä

Raa­ma­tun ker­to­mus Joo­se­fin ja hä­nen vel­jien­sä koh­taa­mi­ses­ta Egyp­tis­sä on kau­nis ku­vaus ar­mol­li­suu­des­ta ja an­teek­si­an­ta­vai­suu­des­ta.

Niin kuin tekisitte sen Herralle

Paa­va­lin kir­je ko­los­sa­lai­sil­le vie mei­dät tar­kas­te­le­maan kris­tit­ty­jen yh­teis­tä elä­mää. Kol­man­nen lu­vun ja­keis­sa Paa­va­li neu­voo Ko­los­san Ju­ma­lan lap­sia Ju­ma­lan tah­don mu­kai­seen elä­mään.

Kiitospsalmi Luojan hyvyydestä

Raa­ma­tun vir­si­kir­jak­si kut­sut­tu Psal­mien kir­ja il­men­tää kil­voit­te­li­joi­den tun­te­muk­sia. Mo­nen kirk­kom­me ny­kyi­sen vir­si­kir­jan vir­ren läh­tö­koh­ta on psal­meis­sa. Psal­mei­hin si­säl­tyy ka­tu­mus­ta, syn­nin­tun­nus­tus­ta, kii­tos­ta, ylis­tys­tä ja luot­ta­mus­ta Ju­ma­lan lu­pauk­siin. Nii­tä voi ryh­mi­tel­lä si­säl­tö­jen­sä ja tyy­lin­sä mu­kaan.

”Vallitkoon rauha muureillasi”

”Ilo val­ta­si mi­nut, kun kuu­lin sa­nan: Me läh­dem­me Her­ran huo­nee­seen! Nyt sei­som­me por­teil­la­si, Je­ru­sa­lem. Je­ru­sa­lem, olet kau­pun­kim­me, tän­ne kan­sam­me ko­koon­tuu, tän­ne va­el­ta­vat hei­mom­me, Her­ran hei­mot, tääl­lä, niin kuin on sää­det­ty, Is­ra­el kiit­tää Her­ran ni­meä.” (Ps. 122:1–4.) Teks­tim­me alus­sa ker­ro­taan psal­min ole­van Daa­vi­din psal­mi ja mat­ka­lau­lu. Mat­ka Je­ru­sa­le­miin on tul­lut pää­tök­seen; ilo täyt­tää sy­dä­men mat­ka­lais­ten ol­les­sa kau­pun­gin por­til­la, ja Her­ran temp­pe­lin siin­tä­es­sä sil­mien edes­sä.

Rauha teille!

Ope­tus­lap­set pel­kä­si­vät. Jee­sus oli juu­ri ris­tiin­nau­lit­tu. Eh­kä ope­tus­lap­set ajat­te­li­vat, et­tä seu­raa­vak­si oli­si hei­dän vuo­ron­sa. He oli­vat ko­koon­tu­neet lu­kit­tu­jen ovien taak­se (Joh. 20:19).

Jumalan sädehtivä kirkkaus

Kris­tus on Ju­ma­lan kirk­kau­den sä­tei­ly. Jee­sus Kris­tus on Ju­ma­lan Poi­ka. Hän on Ju­ma­lan täy­del­li­nen ja lo­pul­li­nen il­moi­tus (Ps. 2:6–8, Luuk. 1:67–71, Gal. 4:4): ”Mo­net ker­rat ja mo­nin ta­voin Ju­ma­la mui­noin pu­hui isil­lem­me pro­feet­tain suul­la, mut­ta näi­nä vii­mei­si­nä ai­koi­na hän on pu­hu­nut meil­le Po­jas­saan, jon­ka hän on pan­nut kai­ken pe­ril­li­sek­si ja jon­ka vä­li­tyk­sel­lä hän on myös luo­nut maa­il­mat” (Hepr. 1:1–2).

Miika – toivon ja tuomion profeetta

Mii­ka oli Juu­dan pro­feet­to­ja, joka eli Je­sa­jan ai­ka­lai­se­na 700-lu­vun lop­pu­puo­lel­la en­nen Jee­suk­sen syn­ty­mää. Mui­den var­hais­ten pro­feet­to­jen ta­voin hän nuh­te­li kan­saan­sa syn­nis­tä, va­roit­ti Ju­ma­lan an­ka­ras­ta tuo­mi­os­ta ja tu­le­vas­ta ran­gais­tuk­ses­ta. Pro­feet­ta toi­mi Ju­ma­lan suu­na.

Jumala ylläpitää sanallaan luomakuntaansa

En­sim­mäi­ses­tä Moo­sek­sen kir­jas­ta voi­daan erot­taa omak­si osak­seen niin sa­no­tut pe­rus­ker­to­muk­set (1. Moos. 1–11). Ky­sei­sis­sä lu­vuis­sa ker­ro­taan, kuin­ka Ju­ma­la on luo­nut ih­mi­sen elä­mään suh­tees­sa hä­neen, lä­him­mäi­siin ja koko luo­ma­kun­taan.

Kestävälle perustukselle

Ke­vääl­lä 2013 oli Py­hä­jo­el­la poik­keuk­sel­li­set tul­vat. Va­hin­ko­jen suu­ruu­dek­si ar­vi­oi­tiin yli mil­joo­na eu­roa, tois­ta­kym­men­tä ta­loa vau­ri­oi­tui ja vii­si ta­loa piti pur­kaa. Rei­lua vuot­ta myö­hem­min Py­hä­jo­en Yp­pä­ris­sä vie­tet­tiin su­vi­seu­ro­ja. En muis­ta, saar­nat­tiin­ko siel­lä kah­den ra­ken­ta­jan ver­tauk­ses­ta, jos­sa va­roi­te­taan huo­nos­ti va­li­tus­ta ra­ken­nus­pai­kas­ta ja hu­te­ras­ta pe­rus­tuk­ses­ta.

Perheelliset ja yksinelävät samanarvoisia Siionissa

Ko­rint­ti oli mui­nai­sen Krei­kan huo­mat­ta­vin so­ti­las- ja kaup­pa­kes­kus, ”Hel­laan sil­mä­te­rä”, jos­sa oli kol­me sa­ta­maa. Ko­rint­ti oli myös Poh­jois- ja Ete­lä-Krei­kan tun­ne­tuin kaut­ta­kul­ku­paik­ka. Roo­ma­lai­nen Lu­cius Mum­mius hä­vit­ti kau­pun­gin 146 eKr., mut­ta Ju­lius Ca­e­sar ra­ken­nut­ti sen uu­del­leen 44 eKr.