JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Sana sunnuntaiksi

Teidät on kutsuttu siunaamaan

Sana sunnuntaiksi
3.9.2023 6.00

Juttua muokattu:

1.9. 08:32
2023090108323120230903060000

Matias Haaraniemi

Matias Haaraniemi

Juk­ka Liuk­ko­nen

Us­ko kään­tää mie­len sii­hen rak­kau­teen, joka ei oh­jaa vas­taa­maan her­jauk­seen her­jauk­sel­la, vaan nos­ta­maan kä­den siu­nauk­seen.

Lä­him­mäi­sen sun­nun­tain toi­sen vuo­si­ker­ran teks­ti on pie­ni osa Jee­suk­sen vuo­ri­saar­naa. Kuu­li­ja­kun­taan kuu­lu­neet juu­ta­lai­set pi­ti­vät lä­him­mäi­si­nä vain oman kan­san jä­se­niä ja jopa vi­ha­si­vat ju­ma­lat­to­mia. Jee­sus opet­ti teks­tis­sä, mitä lä­him­mäi­sen­rak­kaus poh­jim­mil­taan tar­koit­taa.

Rak­kaus lä­him­mäis­tä koh­taan syn­tyy elä­väs­tä us­kos­ta, Py­hän Hen­gen he­del­mä­nä (Gal. 5:22). Se syn­tyy Ju­ma­lan ar­mon ja syn­tien an­teek­si­an­ta­muk­sen oma­koh­tai­ses­ta us­ko­mi­ses­ta. Myö­hem­min Jee­sus ke­hot­taa: ”Min­kä tah­dot­te ih­mis­ten te­ke­vän teil­le, teh­kää te heil­le” (Matt. 7:12). Jee­sus nos­ti lä­him­mäi­sen ra­kas­ta­mi­sen yh­tä tär­ke­äk­si kuin Ju­ma­lan ra­kas­ta­mi­sen.

Ra­kas­ta­kaa jo­kais­ta

Lä­him­mäi­sen­rak­kaus koh­dis­tuu us­ko­nys­tä­vien li­säk­si nii­hin, jot­ka ovat vail­la oma­koh­tais­ta us­koa. Paa­va­li kir­joit­taa: ”Li­sät­köön Her­ra run­sain mää­rin tei­dän rak­kaut­tan­ne toi­si­an­ne ja kaik­kia ih­mi­siä koh­taan – – niin kuin me­kin ra­kas­tam­me tei­tä” (1. Tess. 3:12). Myö­hem­min vuo­ri­saar­nas­saan Jee­sus va­roit­taa et­si­mään kii­tos­ta teh­dys­tä hy­vis­tä töis­tä. ”Va­ro­kaa tuo­mas­ta hurs­kai­ta te­ko­jan­ne ih­mis­ten kat­sel­ta­vak­si, muu­ten et­te saa palk­kaa tai­vaal­li­sel­ta Isäl­tän­ne” (Matt. 6:1).

Jee­sus it­se an­toi esi­mer­kin lä­him­mäi­sen­rak­kau­des­ta kär­sies­sään ris­til­lä: ”An­na heil­le an­teek­si, sil­lä he ei­vät tie­dä, mitä te­ke­vät” (Luuk. 23:34). Myös en­sim­mäi­nen mart­tyy­ri Ste­fa­nos ru­koi­li ki­vit­tä­jien­sä puo­les­ta: ”Hän vai­pui pol­vil­leen ja huu­si ko­val­la ää­nel­lä: ’Her­ra, älä vaa­di hei­tä ti­lil­le täs­tä syn­nis­tä!’ Sen sa­not­tu­aan hän nuk­kui pois.” (Ap. t. 7:60.)

Raa­mat­tu oh­jaa siu­naa­maan

Teks­tin ai­he lait­taa poh­ti­maan tä­män ajan kes­kus­te­lu­kult­tuu­ria, jos­sa val­lit­see voi­mis­tu­va vas­tak­kai­na­set­te­lu eri ta­val­la ajat­te­le­vien kes­ken. Vi­ha­pu­he koh­dis­tuu niin yk­si­löi­hin, ih­mis­ryh­miin kuin ih­mis­ten mie­li­pi­tei­siin. Ju­ma­lan sana an­taa us­ko­val­le hy­vän neu­von toi­sen koh­taa­mi­seen: ”Äl­kää vas­tat­ko pa­haan pa­hal­la äl­kää­kä her­jauk­seen her­jauk­sel­la, vaan päin­vas­toin siu­nat­kaa. Sii­hen tei­dät on kut­sut­tu­kin, jot­ta pe­ri­sit­te siu­nauk­sen.” (1. Piet. 3:9.)

Vuo­ri­saar­nan alus­sa Jee­sus opet­taa: ”Äl­kää luul­ko, et­tä minä olen tul­lut la­kia tai pro­feet­to­ja ku­mo­a­maan. En minä ole tul­lut ku­mo­a­maan, vaan to­teut­ta­maan.” (Matt. 5:17.) Suu­rel­le osal­le kuu­li­jois­ta Van­han tes­ta­men­tin kir­joi­tuk­set oli­vat tut­tu­ja. Lain vaa­ti­mus ja hen­ki oli kui­ten­kin ou­to asia heil­le. Fa­ri­seus­ten tul­kin­ta kir­joi­tuk­sis­ta oli har­hau­tu­nut kau­as Ju­ma­lan tah­dos­ta. Lut­he­rin mu­kaan ”tämä evan­ke­liu­mi opet­taa, mikä on oi­ke­an hurs­kau­den ja ul­ko­kul­tai­suu­den ero”.

Jo­kai­nen tar­vit­see ar­moa

Jee­sus osoit­ti kuu­li­joil­leen, et­tei ul­ko­koh­tai­sel­la lain täyt­tä­mi­sel­lä ole mer­ki­tys­tä Ju­ma­lan edes­sä. Laki ot­taa kiin­ni jo aja­tuk­sen ta­sol­la ta­pah­tu­vas­ta lan­kee­muk­ses­ta. Lain vaa­ti­mus­ten edes­sä jo­kai­nen tar­vit­see Ju­ma­lan ar­moa.

Ih­mi­nen on täy­del­li­nen vain Kris­tuk­sen so­vi­tus­työn an­si­os­ta. Sik­si jo­kai­sen on teh­tä­vä pa­ran­nus ja otet­ta­va us­kol­la vas­taan Ju­ma­lan val­ta­kun­nas­ta ju­lis­tet­tu evan­ke­liu­mi. Us­ko kään­tää mie­len sii­hen rak­kau­teen, joka opet­taa ru­koi­le­maan vi­hol­lis­ten­kin puo­les­ta.

On suur­ta Ju­ma­lan ar­moa, et­tä an­teek­si­an­ta­muk­sen evan­ke­liu­mi saa edel­leen kai­kua sekä kut­su­na et­tä us­kon vah­vis­tuk­se­na. Tah­dot­han si­nä­kin us­koa.

Evan­ke­liu­mi: Matt. 5:43–48

Raa­mat­tu 1992: Jee­sus sa­noi: ”Teil­le on ope­tet­tu: ’Ra­kas­ta lä­him­mäis­tä­si ja vi­haa vi­ha­mies­tä­si.’ Mut­ta minä sa­non teil­le: ra­kas­ta­kaa vi­ha­mie­hi­än­ne ja ru­koil­kaa vai­noo­jien­ne puo­les­ta, jot­ta oli­sit­te tai­vaal­li­sen Isän­ne lap­sia. Hän an­taa au­rin­kon­sa nous­ta niin hy­vil­le kuin pa­hoil­le ja lä­het­tää sa­teen niin hurs­kail­le kuin ju­ma­lat­to­mil­le. Jos te ra­kas­tat­te nii­tä, jot­ka ra­kas­ta­vat tei­tä, min­kä pal­kan te sii­tä an­sait­set­te? Ei­vät­kö pub­li­kaa­nit­kin tee niin? Jos te ter­veh­dit­te vain ys­tä­vi­än­ne, mitä eri­no­mais­ta sii­nä on? Ei­vät­kö pa­ka­nat­kin tee niin? Ol­kaa siis täy­del­li­siä, niin kuin tei­dän tai­vaal­li­nen Isän­ne on täy­del­li­nen.”

Bib­lia: Te kuu­lit­te sa­no­tuk­si: ra­kas­ta lä­him­mäis­täs, ja vi­haa vi­hol­lis­tas. Mut­ta minä sa­non teil­le: ra­kas­ta­kaat vi­hol­li­si­an­ne; siu­nat­kaat nii­tä, jot­ka tei­tä sa­dat­ta­vat; teh­käät niil­le hy­vin, jot­ka tei­tä vi­haa­vat, ja ru­koil­kaat nii­den edes­tä, jot­ka tei­tä vai­noo­vat ja va­hin­goit­ta­vat, et­tä te oli­sit­te tei­dän Isän­ne po­jat, joka on tai­vais­sa; sil­lä hän sal­lii au­rin­kon­sa koit­taa niin pa­hain ylit­se kuin hy­väin­kin, ja an­taa sa­taa niin vää­ril­le kuin van­hurs­kail­le­kin. Sil­lä jos te ra­kas­tat­te nii­tä, jot­ka tei­tä­kin ra­kas­ta­vat, mitä tei­dän sii­tä palk­kaa on? Ei­kö Pub­li­ka­nit myös niin tee? Ja jos te ai­no­as­taan vel­jein­ne kans­sa so­ve­li­aat olet­te, mitä te sen kans­sa eri­no­mais­ta teet­te? Ei­kö Pub­li­ka­nit myös niin tee? Ol­kaat siis te täy­del­li­set, niin­kuin tei­dän tai­vaal­li­nen Isän­ne täy­del­li­nen on.

17.6.2024

Käänny puoleeni; Herra, ja ole minulle armollinen, sillä minä olen yksin ja avuton. Ps. 25:16

Viikon kysymys