Risto Koskimäki
Jeesus puhui kahdesta portista. Hän pyytää käymään ahtaasta portista sisälle Jumalan armohuoneeseen, kaidalle tielle.
Jeesus puhui usein vertauksilla. Hän avasi arkisten asioiden ja esineiden kautta uskon asioita, elämämme kalleinta asiaa. Portti, ovi ja veräjä ovat meille tuttuja jokapäiväisessä elämässä. Jeesus käyttää porttia kuvaamaan reittiä Jumalan valtakuntaan sisälle pääsemiseen. Tuo portti on ahdas. Siitä käydään sisälle rakennukseen, jonka perustus on Jeesus, Kristus.
Lapsi opettaa uskomaan
Jumalan seurakuntaan ei pääse sisälle omien tavaroiden kanssa. Päästäkseen portista sisälle täytyy tulla aivan pieneksi, lapsen kaltaiseksi. (Mark. 10:15) ”Niin usein lapsi uskomaan opettaa myöskin meitä, ja leikeissänsä hänellä on luonaan enkeleitä. Oi, jospa uskoisimmekin vain lapsenmielisesti ja lapsen lailla luottaen näin yksinkertaisesti. (SL 134:1–2.) Päästäkseen sisälle Jumalan valtakuntaan ja kaidalle tielle täytyy ihmisen tehdä parannus. Jumala herättää pyhän lakinsa kautta synnintunnon (Room. 7:9–13).
Augsburgin tunnustuksessa todetaan parannuksesta: ”Parannus näet sisältää varsinaisesti seuraavat kaksi asiaa. Toinen on katumus eli synnintunnosta johtuva pelästyminen, joka ahdistaa omaatuntoa. Toinen on usko, joka syntyy evankeliumista eli synninpäästöstä ja joka luottaa siihen, että synnit annetaan anteeksi Kristuksen tähden, ja antaa omalletunnolle lohdutuksen ja vapauttaa sen pelosta.” (CA XII.)
Ajallinen ja hengellinen tavara voi olla esteenä
Kun Jumala saa herättää ihmisessä synnintunnon, tämä kyselee, kuten rikas nuorukainen kysyi Jeesukselta: ”Mitä hyvää minun pitää tehdä, jotta saisin iankaikkisen elämän?” (Matt. 19:16.) Jeesus neuvoi myymään kaiken ja antamaan rahat köyhille. Jeesuksen vastauksen kuullessaan rikas nuorukainen lähti murheellisena pois, vaikka Jeesus rakasti häntä. Hänellä oli paljon tavaraa. (Matt. 19:16–22.)
Ennen kaikkea hengellinen tavara voi olla esteenä ahtaasta portista sisälle pääsemisessä, mutta myös ajallinen tavara voi olla niin tärkeää, ettei ”jouda lähtemään” (VK 413:3), kun kutsutaan Jumalan sanan kuuloon. Usko tulee kuulosta ja kuulo Jumalan sanan kautta. Kun on ahtaasta portista päässyt sisälle Jumalan valtakuntaan, jatkuu matka kaidalla tiellä. Siltä tieltä ei tyhmäkään eksy.
Turvallinen tie
Rippikoulun päättyessä leirin isäntä kuvasi hyvin rippilapsen tilannetta. Rippilapsi on aivan kuin tienhaarassa pohtimassa, mihin suuntaan lähtee kulkemaan. Valitseeko helpon ja tämän maailman iloja tarjoavan tien vai Jumalan sanaan perustuvan kaidan tien. Apostoli Paavali rohkaisi nuorta Timoteusta, että pitäisi ”uskon ja hyvän omantunnon, jonka muutamat ovat hyljänneet ja ovat uskon puolesta haaksirikkoon tulleet” (1 Tim. 1:19).
On turvallista kulkea uskon tietä. Profeetta Jesaja sanoo: ”Sinne syntyy tie, valtatie, sitä kutsutaan Pyhäksi tieksi. Epäpyhä ei saa sille astua: Herran tien kulkijoille se kuuluu, heille yksin. Siellä ei tyhmäkään eksy.” (Jes. 35:8.) Jumalan lapsi saa monesti osakseen pilkkaa, ylenkatsetta ja maailmasta tulevia houkutuksia. Kuitenkin hän on onnellinen.
Evankeliumi: Matt. 7:13–14
Raamattu 1992: Jeesus sanoo: ”Menkää sisään ahtaasta portista. Monet menevät avarasta portista ja laveaa tietä, mutta se vie kadotukseen. Miten ahdas onkaan se portti ja kapea se tie, joka vie elämään, ja vain harvat löytävät sen!”
Biblia: Menkäät ahtaasta portista sisälle; sillä se portti on lavia ja avara tie, joka vie kadotukseen, ja niitä on monta, jotka siitä sisälle menevät; ja se portti on ahdas, ja tie kaita, joka vie elämään, ja harvat ovat, jotka sen löytävät.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys