JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Puhutaan maasta ja taivaasta

Vuodenaikojen vaihtelu tuo rikkautta

Puhutaan maasta ja taivaasta
31.12.2022 8.00

Juttua muokattu:

30.12. 13:07
2022123013070820221231080000

Sal­la Pät­si

Kum­mi­tä­ti­ni, Pau­la Hel­ka Sauk­ko­nen, tyk­kää tal­ves­ta ja pi­me­äs­tä. Hän ko­kee, et­tä oma elä­mä on elet­tä­vä, oli­vat­pa säät min­kä­lai­sia ta­han­sa. Mie­luum­min va­loi­sal­la asen­teel­la.

– Lu­mi­nen mai­se­ma on kau­nis. Pa­ras­ta on au­rin­koi­nen pak­ka­sil­ma, jol­loin lumi ki­mal­taa ja voi erot­taa jopa yk­sit­täi­siä lu­mi­ki­tei­tä. Sy­dän­tal­vel­la luon­to le­pää. Jo­tain sa­maa koen it­se­kin – on ai­kaa kuun­nel­la it­se­ään, hän miet­tii.

– Kesä- ja syys­töi­den jäl­keen on mu­ka­va sy­tyt­tää kynt­ti­löi­tä ja lu­kea vaik­ka hy­vää kir­jaa. Tyk­kään lu­met­to­mas­ta syk­sys­tä, sii­tä et­tei liuk­kai­ta ke­le­jä tu­li­si­kaan!

Jo­en­suun tie­noil­la va­loi­sa ai­ka on tal­vel­la ly­hyt, mut­ta nyt eläk­keel­lä ol­les­saan Sauk­ko­nen naut­tii, kun hä­nel­lä on mah­dol­li­suus ul­koil­la myös päi­vä­sai­kaan. Pi­mei­nä, pil­vet­tö­mi­nä il­toi­na saa ihail­la täh­ti­kir­kas­ta tai­vas­ta.

Mar­ras­kuus­sa hän ker­too aja­tus­ten­sa suun­tau­tu­van jo tu­le­vaan jou­luun, ja jou­lu­kuu hu­rah­taa­kin juh­laa val­mis­tel­les­sa.

– Jou­luk­si toi­von eh­dot­to­mas­ti lun­ta, val­kois­ta jou­lua! Ja sit­ten tam­mi­kuus­sa on ilo seu­ra­ta päi­vän pi­te­ne­mis­tä vä­hän ker­ras­saan, hän sum­maa.

Var­si­nais­ta La­pin kaa­mos­ta Sauk­ko­nen ei ole kos­kaan vie­lä ko­ke­nut, mut­ta ete­läs­sä hän ker­too tal­vi­sai­kaan käy­neen­sä usei­ta ker­to­ja.

– Mie­les­tä­ni Suo­men nel­jä vuo­de­nai­kaa on rik­kaus! Jo­kai­ses­sa on oma kau­neu­ten­sa ja hy­vät puo­len­sa.

Sauk­ko­nen ker­too tyk­kää­vän­sä lii­kun­nas­ta ja ul­koi­le­van­sa päi­vit­täin. Hän pää­see ai­van ko­tin­sa nur­kal­ta hel­pos­ti hiih­to­la­dul­le. Jos­kus hän pak­kaa suk­set au­toon ja hiih­te­lee vaih­te­lun vuok­si eri la­duil­la.

Ja vii­meis­tään maa­lis­kuus­sa, kun on yleen­sä par­haat jää­hiih­to­ke­lit, Sauk­ko­nen suun­taa sis­ko­jen­sa kans­sa eväs­ret­kel­le Ha­rin­jär­ven mö­kil­le ja Kuo­rin­ka­jär­vel­le.

– Olen sitä miel­tä, et­tä ul­koi­lu sääl­lä kuin sääl­lä on vain pu­keu­tu­mis­ky­sy­mys! Myös avan­tou­in­tia olen har­ras­ta­nut jo vuo­si­kym­me­niä. Ja pari ker­taa vii­kos­sa käyn oh­ja­tus­sa jum­pas­sa. Nyt on mah­dol­li­suus myös aa­mu­jump­paan, hän iloit­see.