Niko Inkeroinen on tällä hetkellä vanhempainvapaalla työstään psykiatrisena sairaanhoitajana. Aika kuluu ulkoillen sekä arkisten askareiden parissa.
Matleena Inkeroinen
Niko Inkeroinen on tällä hetkellä vanhempainvapaalla työstään psykiatrisena sairaanhoitajana. Aika kuluu ulkoillen sekä arkisten askareiden parissa.
Matleena Inkeroinen
Päivi Martikainen
– Monet nuoret voivat hyvin. Epävarmuuksia ja ahdistusta tuovia asioita on varmasti ajoittain kaikilla, ne kuuluvat elämään. Toisaalta mielenterveyteen liittyvistä asioista puhutaan enemmän kuin ennen, mikä voi helpottaa myös hankalien tunteiden tai asioiden kohtaamista, arvioi nuorten kanssa työskentelevä jyväskyläläinen psykiatrinen sairaanhoitaja Niko Inkeroinen.
Nuorisopsykiatrian akuuttiosastolla Keski-Suomen keskussairaalassa sairaanhoitajana toimivalla Niko Inkeroisella on terveisiä nuorelle, jonka mielenterveys järkkyy:
– Haluaisin rohkaista siinä, ettet ole yksin. Jonkinlaisia terveyden haasteita on toisinaan kaikilla. Mielenterveys on osa ihmisen terveyttä, joten mielenterveyden haasteitakin voi tulla vastaan kelle tahansa meistä.
Inkeroinen lohduttaa, että usein myös nuoruusiässä koetuista mielenterveyden haasteista toivutaan hyvin, eivätkä ne välttämättä myöhemmällä iällä hankaloita elämää tai arkea.
– Rohkaisen kertomaan hankalista ajatuksista tai tunteista jollekin turvalliselle aikuiselle, avun hakemista et varmasti kadu myöhemmin.
Sairaanhoitaja jatkaa, että mielenterveyteen liittyviä pienempiä tai suurempia haasteita ei tarvitse säikähtää tai hävetä.
Nopeammin avun piiriin
Niko Inkeroisella on vinkkejä myös koteihin.
– Vanhempien olisi tärkeä tietää, mitä nuorelle kuuluu. Miten nuorella menee koulussa, muutenkin kuin koulumenestyksen näkökulmasta, miten nuori viettää vapaa-aikaansa, miten nuori käyttää puhelintaan ja sosiaalista mediaa? Jos nuorella on mielenterveyden haasteita, vanhempien ei tarvitse osata ratkaista niitä, mutta vanhempien on tärkeää tietää “missä mennään” ja pystyä hakemaan apua tarvittaessa.
Saavatko nuoret sitten tarvitsemaansa apua? Inkeroisen käsityksen mukaan matalan kynnyksen palvelut ja avopalvelut ovat ainakin ajoittain aika ruuhkautuneita.
– Sanoisin silti, että nuoret saavat tarvitsemaansa apua, vaikka jonot avun piiriin – nimenomaan avopalveluihin – ovat toisinaan liian pitkiä. Ymmärrettävästi odottaminen ei ole kovin helppoa, jos arki on hyvin vaikeaa.
Jos Inkeroisella olisi valta päättää, hän lisäisi nimenomaan matalan kynnyksen keskusteluavun ja avopalveluiden resursseja, niin että avun piiriin pääsisi tarvittaessa mahdollisimman nopeasti.
Osana moniammatillista tiimiä
Niko Inkeroinen puhuu aiheesta kokemuksen rintaäänellä, sillä hän hoitaa työssään mielenterveyden haasteista kärsiviä nuoria, jotka tarvitsevat osastohoitoa. Inkeroinen kuuluu nuorisopsykiatrian osastolla moniammatilliseen tiimiin, jossa on hoitajien lisäksi lääkäri, psykologi, toiminterapeutti, sosiaalityöntekijä ja fysioterapeutti. Tiimi tekee yhteistyötä myös sairaalakoulun kanssa.
– Sairaanhoitajan työ on pääosin keskustelutyötä: käyn nuorten kanssa hoidollisia keskusteluita. Pohdimme muun muassa sitä, mistä syystä osastolle on päädytty, ja miten tästä eteenpäin. Työhöni kuuluu myös muun muassa potilaiden voinnin ja toimintakyvyn havainnointia, lääkkeiden vaikutuksen seurantaa ja esimerkiksi normaalissa vuorokausirytmissä ja ruokailuissa tukemista.
Lisäksi sairaanhoitaja on yhteydessä vanhempien tai esimerkiksi nuorisokodin kanssa.
Rutiinit rytmittävät arkea
Työssä on Inkeroisen mielestä parasta vaihtelevuus ja yhteisöllisyys.
– Tilanteet voivat muuttua nopeastikin. Asioita pohditaan paljon työryhmän kesken, ja mietitään, mikä milloinkin olisi paras tapa toimia. Työyhteisö auttaa jaksamaan työssä, eikä työasioita tarvitse tuoda mukanaan kotiin, kun töissä kohtaamiaan asioita saa jakaa työyhteisön sisällä.
Työpäivä alkaa aina raportilla, jossa käydään läpi osaston tilanne ja ajankohtaiset asiat.
– Työpäivää rytmittää osaston arki. Tasaisella ruokailu- ja vuorokausirytmillä pyritään tukemaan nuorten hyvinvointia osastolla, Inkeroinen selventää.
Työpäivään kuuluu palavereiden ja keskustelujen lisäksi myös tavallista yhdessäoloa nuorten kanssa.
Hyviä kuulumisia
Niko Inkeroinen näkee, että monille nuorille kuuluu tämän päivän Suomessa aivan hyvää.
– Nykyään voi olla helpompi saada tietoa esimerkiksi erilaisista opiskeluvaihtoehdoista, verrattuna muutaman vuosikymmenen taakse. Tämä voi olla positiivinen asia, toisaalta se voi myös vaikeuttaa valintojen tekemistä, jos vaihtoehtoja on liikaa.
Hän huomauttaa, että nuoret voivat kokea jotkut maailmalta tai kotimaasta kantautuvat uutiset huolestuttavina tai epävarmuutta tuovina.
– Kannustan keskustelemaan kodeissa näistäkin asioista nuorten kanssa.
Kynnys on madaltunut
Mielenterveysalan ammattilainen näkee, että lähivuosina tai vuosikymmeninä mielenterveyden haasteisiin liittyvä häpeä on lieventynyt.
– Monet nuoret uskaltavat puhua voinnistaan ja hakea apua. Arvioisin, että lievemmät mielenterveyden haasteet, kuten ahdistuneisuus tai keskittymisongelmat ovat jonkin verran lisääntyneet. Toisaalta niistä uskalletaan kenties puhua matalammalla kynnyksellä kuin takavuosina. Osastotyössä vastaantuleva hyvin haastava mielenterveyden oireilu on kenties jonkin verran lisääntynyt, mutta sanoisin ettei yhtä paljon kuin lievemmät mielenterveyden haasteet, Inkeroinen kiteyttää.
Voit lukea haastattelun kokonaisuudessaan tällä viikolla ilmestyneestä Päivämiehestä. Lehdessä on paljon muitakin mielenterveyteen liittyviä juttuja.
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Ilmoitukset
Ajankohtaiskirja 2025 ottaa Jumalan sanan pohjalta kantaa moniin aikamme keskusteluissa esille tuleviin kysymyksiin.
Kertomuksia taitekohdista, joissa tehdään elämän suurimpia ratkaisuja: Mihin joukkoon haluan kuulua?