Lepopäivän pyhittäminen on kolmas kymmenestä käskystä.
Lasse Kokko
Lepopäivän pyhittäminen on kolmas kymmenestä käskystä.
Lasse Kokko
Päivämies
Rooman valtakunnassa ja juutalaisilla viikoittainen vapaapäivä oli lauantai, sapatti. Sunnuntai oli viikon ensimmäinen työpäivä.
Aluksi kristityt kokoontuivat illalla yhteiselle aterialle, mutta myöhemmin he alkoivat kokoontua myös aamuisin ennen työpäivän alkua. Vasta kolmesataa vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen sunnuntaista tuli yleinen vapaapäivä.
Sunnuntaista tuli kristittyjen kokoontumisen päivä, koska se oli pääsiäisenä Jeesuksen ylösnousemuksen päivä. Kirkkovuodessa jokaisella sunnuntailla on oma teemansa, johon liittyy rukouksia ja Raamatun tekstejä. Kirkkovuoden aikana käydään läpi Jeesuksen elämänvaiheet syntymästä kuolemaan ja ylösnousemukseen.
Juutalaisten lepopäivä on siis sapatti eli lauantai, ja kristittyjen lepopäivä on sunnuntai.
Käsky ”Muista pyhittää lepopäivä” viestii myös tämän päivän ihmisille, että levolle kannattaa antaa oma aikansa. Sunnuntain erottaminen arjesta antaa tilaa hiljaisuudelle ja pyhän kohtaamiselle.
Lähde: evl.fi
Lue lisää lepopäivään liittyviä tekstejä huomenna ilmestyvästä Päivämiehestä.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys