Harri Puolitaival oli kesäkuussa 2025 yksinvaelluksella Sallassa, pari yötä teltassa ja reittinä Topsakantaival. – Nautin suunnattomasti tuulen suhinasta ja lintujen liverryksestä. Suosittelen kokeilemaan yksinvaellusta ja joutenoloa luonnossa yksinkertaisten asioiden äärellä. Yksin ollessa ei ole paineita kuljetuista kilometreistä tai ”tuollakin huipulla pitäisi käydä”-ajattelusta – voi rauhassa antaa huipun olla siellä ja mennä joskus toiste.
Haastateltavalta
Harri Puolitaival oli kesäkuussa 2025 yksinvaelluksella Sallassa, pari yötä teltassa ja reittinä Topsakantaival. – Nautin suunnattomasti tuulen suhinasta ja lintujen liverryksestä. Suosittelen kokeilemaan yksinvaellusta ja joutenoloa luonnossa yksinkertaisten asioiden äärellä. Yksin ollessa ei ole paineita kuljetuista kilometreistä tai ”tuollakin huipulla pitäisi käydä”-ajattelusta – voi rauhassa antaa huipun olla siellä ja mennä joskus toiste.
Haastateltavalta
Sirkka Lehto
Harri Puolitaival, muhoslainen perheenisä ja yrittäjä, on tekoälyn ja koneoppimisen asiantuntija ja sähkötekniikan diplomi-insinööri. Torpatakseen koko ajan eri kanavista virtaavaa tietoa hänellä on omat konstinsa sekä koti- että työelämään.
– Käytän tosi paljon puhelimen muistikirjasovellusta, johon laitan jonkin asian ylös – en siis pyri aktiivisesti muistamaan juuri mitään, Harri Puolitaival kertoo.
Yksi tapa hallita aikaa on laittaa kalenteriin tärkeimpiä juttuja.
– Lähtökohtaisesti olen kuitenkin sitä mieltä, että sitä parempi elämä, mitä vähemmän kalenterissa on mitään pakollista menoa, linjaa Puolitaival.
Työelämässä tietotulvaan tuo rakennetta muun muassa säännölliset viikkopalaverit tiimin kanssa, joissa pyritään prioirisoimaan tekemiset.
– Sitten myös erilaiset asiakkuudenhallintajärjestelmät auttavat jäsentämään ja kokoamaan tietoa.
Puolitaival tekee esimerkiksi palavereissa digitaalisella kynällä muistiinpanoja.
– Se auttaa keskittymään palaveriin ja luo palaverista vahvemman muistijäljen, jos on esimerkiksi piirtänyt muistiinpanoon vaikka jonkun hahmon, logon tai muun sellaisen, hymyilee hän.
Lapset ovat aseettomia algoritmin kanssa
Myös sosiaalinen media on Puolitaipaleen mielestä aikasyöppö, johon onneksi alkaa tulla rajoituksia: Tanskan hallitus haluaa kieltää useiden sosiaalisen median kanavien käytön alle 15-vuotiailta, Suomessa tuleva kielto koskenee alle 13-vuotiaita. Ruutuaika tullee Suomessa olemaan 11–13-vuotiailla enintään kaksi tuntia päivässä.
– Nämä on hyviä juttuja. Algoritmeillä voidaan rakentaa loputon viihdeputki, ja lapsi on ihan aseeton sen edessä, Puolitaival toteaa.
Jos taas lapsi käyttää digilaitetta esimerkiksi piirtämiseen tai muuhun uutta luovaan toimintaan, se on Puolitaipaleen mielestä hyvä juttu.
– Lasten screentimeä (ruutuaikaa) asettaessa kannattaa huomioida tuo – ettei tarvi kieltää koko puhelinta, vaan voi sallia appit, joilla tehdään itse jotakin.
Puolitaival on itsekin ottanut rajoituksia käyttöön.
– Mulla on itsellä käytössä screentime, jolla pyrin rajaamaan some-ajankäyttöä.
Hän on välillä jopa poistanut sovelluksia puhelimesta, jotta kirjautuminen palveluun on kynnyksen takana ja sinne ei tule mentyä lainkaan esimerkiksi taukojen aikana.
– WhatsAppissa seuraan joitakin ryhmiä, joihin tulee satoja viestejä päivässä. Olen piilottanut ne Archive-toiminnolla ja laittanut päälle ”hiljennä ilmoitukset”-asetuksen.
Nopeassa kommentoinnissa tulee huteja
Puolitaival peräänkuuluttaa rankkaa priorisointia, esimerkiksi juuri WhatsApp-kommentoinnissa.
– Joskus tekisi mieli kommentoida päivän uutistapahtumia saman tien, mutta hyväksi ideaksi on osoittautunut se, että antaakin ajan kulua 1–2 päivää ja miettii sitten, onko aiheesta syytä kommentoida mitään vai onko siitä jo suunnilleen kaikki sanottu.
– Nopeassa kommentoinnissa saattaa tulla myös huteja siksi, että uutistapahtuman kaikki oleelliset faktatkaan ei ole heti saman päivän aikana pöydässä, huomauttaa Puolitaival.
Esimerkiksi omalla tekoäly-alalla on paljon niin sanottuja päiväperhosia.
– Tulee mehevä otsikko, mutta tarkemmin katsottuna ei ole mitään oikeaa tai uutta. Kun tuntee seurattavan aiheen tai teeman perusteet ja käsitteet, pääsee kiinni nopeasti siihen, onko asia olleellista tai onko siinä uutusarvoa.
Tekoälyn asiantuntijana hän käyttää tekoälyä koko ajan. Kysyessään jotakin asiaa siltä hän syöttää mahdollisimman tarkkoja prompteja eli käskyjä. Senkin hallintaan ja helppokäyttöisyyteen hänellä on vinkki: promptipohjat työhön, vapaa-aikaan ja harrastuksiin.
– Tallennan ja organisoin tekoälylle annettavia käskyjä. Esimerkiksi jos usein huomaan, että selitän jotain asiaa vaikka lukiolaiselle, niin promptipohja olisi: ”Kerro lukion tokaluokkalaiselle {aihe}, kuvaile, miten se liittyy {toinen mahdollinen teema} ja niin edelleen”, kertoo Puolitaival.
Tiedon laatu haastaa
Onko tietoa liikaa? Vaikka luotettavuus ja tiedon laatu haastavat, Puolitaival ei ajattele niinkään.
– Tekoälyllä tuotetussa ”tiedossa” saattaa olla paljon hyvää ja totta. Sitten joku oleellinen asia on väärin – ja se pilaa koko jutun. Tämän lisäksi on sisältöjä, joissa on selvästi mis-ja disinformaatiota.
Tiedon ymmärtämisen ja oleellisuuden tajuamista haastaa se, ettei kaikista maailman aiheista voi yksi ihminen olla perillä. Puolitaival kuvailee, että internet on yksi iso kaikukammio.
– Siellä tulee kaikkiin mahdollisiin asioihin 360 astetta mielipiteitä ja näkökulmia, joihin on vaikea tuoda mitään uutta.
Onneksi löytyy vastapainoja.
– Ihan parastahan on lukea hyvää kirjaa. Keskittyy vain siihen, niin häly laimenee, vinkkaa Puolitaival.
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys