JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Ne pelot, jotka eivät koskaan toteutuneet

26.3.2026 14.10

Juttua muokattu:

26.3. 14:09
2026032614093820260326141000

Kaisa Penin kotialbumista

Kaisa Penin kotialbumista

Muis­tan kuul­lee­ni sa­non­nan, et­tä jopa 90 pro­sent­tia pe­lois­ta on tur­hia ei­vät­kä ne to­teu­du kos­kaan.

Kun alam­me pe­lä­tä omia pel­ko­jam­me, elä­mä voi al­kaa tun­tua ah­dis­ta­val­ta. Pe­lot ovat in­hi­mil­li­siä, mut­ta nii­den ei tar­vit­se saa­da kaik­kea ti­laa. Sik­si on tär­ke­ää py­säh­tyä myös hy­vän ää­rel­le: kii­tol­li­suu­den ja on­nis­tu­mis­ten. Ne tuo­vat nä­kö­kul­maa, ta­sa­pai­noa ja toi­voa tu­le­vaan.

Olen usein aja­tel­lut, et­tä kii­tol­li­suu­den ai­hei­den nä­ke­mi­nen tu­kee myös us­kon elä­mää. Kun mie­li on plus­sal­la, sie­lun­vi­hol­li­nen ei pää­se sa­mal­la ta­val­la na­pin al­le kuin sil­loin, kun mie­li va­el­taa ma­ta­lis­sa ve­sis­sä. "Äl­kää ol­ko mis­tään huo­lis­san­ne, vaan saat­ta­kaa ai­na se, mitä tar­vit­set­te, ru­koil­len, ano­en ja kiit­tä­en Ju­ma­lan tie­toon. Sil­loin Ju­ma­lan rau­ha, joka ylit­tää kai­ken ym­mär­ryk­sen, var­je­lee tei­dän sy­dä­men­ne ja aja­tuk­sen­ne, niin et­tä py­syt­te Kris­tuk­ses­sa Jee­suk­ses­sa.” (Fil. 4:6–7.)

Kun kat­son elä­mää­ni taak­se­päin, huo­maan, et­tä moni pel­ko on vä­sy­myk­sen het­kel­lä saa­nut koh­tuut­to­mat mit­ta­suh­teet. Nuo­re­na äi­ti­nä mu­reh­din mo­nis­ta tur­his­ta asi­ois­ta. Per­heen kas­va­es­sa mur­heet liit­tyi­vät usein sii­hen, mi­ten muut ih­mi­set pys­tyi­si­vät koh­taa­maan mi­nut, suu­ren per­heen äi­din, jol­la on pal­jon pie­niä lap­sia. Har­voin olen kan­ta­nut huol­ta sii­tä, mi­ten it­se sel­vi­än, vaik­ka se­kään ei ole ol­lut it­ses­tään sel­vää.

Olen saa­nut ko­kea, kuin­ka Tai­vaan Isä on kan­na­tel­lut mi­nua myös vai­kei­na het­ki­nä. Tiu­kois­sa ti­lan­teis­sa apu on lo­pul­ta löy­ty­nyt – jos­kus ih­mis­ten kaut­ta, jos­kus yl­lät­tä­vä­nä siu­nauk­se­na. En oi­ke­as­taan epäil­lyt, et­tei­vät­kö asi­at jär­jes­tyi­si. Ja niin ne ai­na jär­jes­tyi­vät.

Eh­kä juu­ri tois­tu­vat haas­ta­vat ti­lan­teet opet­ti­vat mi­nut vä­hi­tel­len luot­ta­maan tuo­hon kan­nat­te­luun.

Nyt voin huo­ma­ta, et­tä olen sel­vin­nyt kui­ten­kin "säi­käh­dyk­sel­lä”. Las­ten kas­va­es­sa ja ajan ku­lu­es­sa olen näh­nyt, et­tä elä­mä on kan­ta­nut tä­hän päi­vään as­ti. En omil­la voi­mil­la­ni tai tai­doil­la­ni, vaan apu­kä­siä tar­vi­ten, ja nii­tä on ai­na jär­jes­ty­nyt tar­peen mu­kaan.

Enää ei tar­vit­se va­kuu­tel­la ke­nel­le­kään, mi­ten jak­san. Kun vii­si­kym­men­tä al­kaa kol­ku­tel­la, ku­kaan ei enää kysy, tu­lee­ko per­hee­seen vie­lä li­säys­tä. Per­heen rik­kaus on kas­va­nut kor­koa ko­rol­le. Pit­kään elä­mä on tun­tu­nut ym­pä­ri­pyö­re­äl­tä, mut­ta las­ten kas­va­es­sa ar­ki on hel­pot­tu­nut. Lap­sis­sa ja per­hees­sä on suu­ri rik­kaus, ja nyt on hel­pom­pi ol­la roh­ke­as­ti se kuka on.

Jos voi­sin sa­noa tä­män it­sel­le­ni, sa­noi­sin: Luo­ta. Elä­mä kan­taa si­nua, vaik­ka et ai­na näe mi­ten. Si­nun ei tar­vit­se pe­lä­tä. Tai­vaan Isä on kul­ke­nut edel­lä­si jo en­nen kuin ym­mär­rät sitä it­se. Ne het­ket, joi­ta pel­käät, ei­vät tule murs­kaa­maan si­nua. Ja jos jo­kin ras­kas ta­pah­tuu, sinä kyl­lä kes­tät sen – et yk­sin, vaan kan­na­tel­tu­na. Muis­ta: Kaik­ki, mikä nyt tun­tuu yli­voi­mai­sel­ta, me­nee ohi. Sinä olet sel­vin­nyt en­nen­kin. Kat­so tätä päi­vää. Täs­sä­kin on jo­tain hy­vää. Py­säh­dy sii­hen. Kii­tä sii­tä. On­ni ei tule it­ses­tään, mut­ta sinä voit ope­tel­la nä­ke­mään sen.

KaisaPeni
Olen 12 lapsen äiti ja mummo useammalle lapselle. Asustelen perheeni kanssa Laukaassa Keski-Suomessa. Arkeni kuluu myyntityön sekä musiikinopiskelun parissa. Sytyn erilaisista ihmiskohtaamisista ja elämän monimuotoisuudesta, mutta arjessani tarvitsen myös rauhallisia, yksinäisiä hetkiä. Blogissani pysähdyn arjen, työn ja ihmisten äärelle. Ota rohkeasti yhteyttä: kaisa.peni@gmail.com
26.3.2026

Herra, pelasta minut vihollisteni käsistä! Sinun luonasi olen turvassa. Ps. 143:9

Viikon kysymys