Minä olen jou­luih­mi­nen, sen tie­tää var­mas­ti jo­kai­nen lä­hi­pii­ris­tä­ni. Heti kun kesä tait­tuu syk­syä koh­ti, al­kaa en­sim­mäi­siä ker­to­ja tul­la jou­lu mie­leen. Usein yri­tän ai­na­kin syys­kuun al­kuun pääs­tä en­nen kuin alan kuun­te­le­maan jou­lu­lau­lu­ja. Voi mi­ten pal­jon ne an­ta­vat syk­syn pi­mei­nä il­toi­na.

Lai­toin jo mar­ras­kuus­sa täh­det ik­ku­noi­hin ja mui­ta­kin va­lo­ja tuo­maan va­loa, myös hel­pos­ti syn­kis­ty­vään mie­lee­ni. Il­tai­sin ihas­te­len va­lo­ja ja usein lai­tan vie­lä kynt­ti­löi­tä pa­la­maan.

Jou­lu­lah­ja­han­kin­to­ja olen teh­nyt kirp­pa­reil­ta ja suun­ni­tel­lut lap­sil­le jou­lu­ka­len­te­rin. Las­ten jou­lu­no­do­tus tuo pal­jon iloa tä­hän pi­me­ään vuo­de­nai­kaan, ja vä­hän hu­vit­ta­vat­kin lah­ja­toi­ve­lis­tat, jot­ka yleen­sä ovat ai­ka pit­kät.

Lap­suu­den jou­luis­ta on jää­nyt niin rak­kaa­na mie­leen aat­to­aa­mun kynt­ti­län sy­ty­tys seu­ra­kun­nan hoi­to­hau­doil­le sun­ti­oi­sä­ni mat­kas­sa. Ja jou­lu­puu­ro, joka käy­tiin jou­lu­rau­han­ju­lis­tuk­sen ai­kaan syö­mäs­sä ko­to­na. Aat­to­har­tau­des­sa käy­mi­nen oli myös pe­rin­ne.

Sau­nas­sa käy­tiin aat­toil­ta­na kynt­ti­lä­va­los­sa. Aat­toil­lan ko­ho­koh­ta tai­si ol­la jou­lu­pu­kin vie­rai­lu sil­loin lap­se­na. Jou­lu­päi­vä­nä sit­ten rau­hoi­tut­tiin jou­lun tär­keim­män sa­no­man ää­rel­le. Jou­lu­a­te­ria ka­tet­tiin kau­niis­ti ja lu­et­tiin jou­lu­e­van­ke­liu­mi. Usein lau­loim­me myös yh­des­sä jou­lu­lau­lu­ja.

Jou­lun ai­kaan kuu­lui vah­vas­ti myös per­heen kans­sa yh­des­sä ole­mi­nen.

Nyt kun on oma per­he, mie­tin usein min­kä­lai­sia pe­rin­tei­tä al­kaa luo­maan jou­luun. Näin pien­ten las­ten kans­sa se on pää­a­si­as­sa sitä jou­lu­pu­kin ja lah­jo­jen odo­tus­ta. Ha­lu­ai­sin kui­ten­kin muis­tut­taa näil­le pie­nil­le­kin, mik­si jou­lua oi­ke­as­ti juh­li­taan.

Lai­na­sim­me kir­jas­tos­ta vii­me reis­sul­la ka­san jou­lui­sia las­ten­kir­jo­ja. Siel­tä löy­tyi myös kir­ja Jee­sus-lap­ses­ta, joka muis­tut­taa tär­keim­mäs­tä. Rau­ha­nyh­dis­tyk­sen jou­lu­juh­las­sa se tär­keä sa­no­ma tu­lee usein iha­nas­ti esil­le eri­lais­ten esi­tys­ten muo­dos­sa. Jos­pa jat­kai­sin myös sitä ko­toa opit­tua ta­paa, et­tä jou­lu­e­van­ke­liu­mi lu­e­taan jou­lu­a­te­ri­an ää­rel­lä. Kun­pa joka vuo­si jou­lun sa­no­ma löy­täi­si tien­sä sy­dä­miim­me.

On niin mu­ka­vaa, kun jou­lu al­kaa lä­hes­tyä.

Se tun­tuu sy­dä­mes­sä jo nyt.