Pekka Syrjäniemi
Psalmien kirja on Vanhan testamentin laulukirja. Laulujen tekijöitä oli useita. Joidenkin psalmien runoilijoita ei tiedetä, mutta suurimman osan psalmeista on kirjoittanut kuningas Daavid. Joihinkin lauluihin on merkitty myös sävelmä, jolla niitä voidaan laulaa. Sävelmistä ei ole säilynyt kuitenkaan tarkkaa tietoa.
Pääsin 58 vuotta sitten oppilaaksi Jämsän kristilliseen kansanopistoon, joka oli juuri siirtynyt uskovaisten omistukseen. Mieleeni on jäänyt sen alueen uskovaisten suuri rakkaus opistoa kohtaan. Oli saatu pysyvä seurapaikka, monille uskovaisille työpaikka sekä meille nuorille opinahjo, josta on jäänyt pysyviä muistoja sekä rakkaus Jumalan valtakunnan työhön.
Monet Suomen uskovaisista poikkesivat matkoillaan katsomaan uutta opistokotia. Se oli myös herätysten aikaa. “Vanhasta muistista” opistoon oli tullut opiskelijoita myös epäuskoisista kodeista. Heitä oli noin puolet oppilasmäärästä. Jumala sai vaikuttaa niin, että oli useita parannuksentekijöitä. Syntyi iloa, joka purkautui meidän opiskelijoiden keskuudessa kiitoslauluina.
Monena iltana kokoonnuimme ala-aulaan laulamaan, ja ne lauluseurat saattoivat kestää useita tunteja. Samalla soittajat saivat arvokasta oppia siitä, kuinka yhteislaulua tuetaan omalla lahjalla.
Profeetta kirjoittaa: ”Sinä teet runsaaksi riemun, annat suuren ilon. He iloitsevat sinun edessäsi, niin kuin elonkorjuun aikana iloitaan niin kuin saaliinjaossa riemuitaan.” (Jes. 9:2.) Se vapaudentunne oli aivan käsinkosketeltava, niin kuin Daavidillakin oli, kun hän sai lankeemuksensa anteeksi. ”Hän päästää jalkani ansasta” (Ps. 25:15).
Työaikanani sain kokea myös monien Siionin laulujen ja virsien sanoman vaikutuksen. Eräs pappi totesi kerran, että on se kumma, kun sinä saat kuoroon suuren määrän hyvin laulavia nuoria, kun sinä laulatat tuollaisia lauluja kuin ”Lammas oon mä Jeesuksen” ja ”Jumalan kutsun kuulin sun valtakunnastas”.
Yksi kahden kuorolaisen isä totesi äskettäin:
– Ei se kuoron ohjelmisto jättänyt heitäkään kylmäksi, vaan he saivat niistä paljon elämän eväitä ja ajattelemisen aihetta.
Uskovaisten rippikoulutyössä olen saanut tuntea myös Raamattuun pohjautuvien laulujen ja virsien merkityksen ja uskoa virvoittava vaikutuksen. On suuri määrä nuorille suunnattuja, uskoa ruokkivia ja rohkaisevia lauluja, on uskon elämää tukevia lauluja sekä kiitoslauluja Jumalan hyvyydestä ja rakkaudesta meitä syntisiä kohtaan.
Siionin kansa on aina ollut laulavaa joukkoa. ”On ilo laulaa nyt Jeesuksesta, syntisten parhaasta ystävästä” (SL 61:1). Muistan lapsuudestani oman äitini laulaneen paljon. Huomasin, että laulaminen voimaannutti häntä arkisissa askareissa.
Alkuajoista lähtien lähes kaikki musiikki on ollut musiikkia, joka on suunnattu Jumalan kiitokseksi ja kunniaksi. Tänä aikana suunta on muuttunut lähes täydellisesti. Siksi Siionin laulut ja virret ovat suuri aarre uskovaisten arjessa ja juhlissa. ”Antakaa Kristuksen sanan asua runsaana keskuudessanne. Opettakaa ja neuvokaa toisianne kaikella viisaudella ja laulakaa kiitollisin mielin Jumalalle psalmeja, ylistysvirsiä ja hengellisiä lauluja.” (Kol. 3:16.)
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys