JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Artikkelit

”Hän lähettää salamat, avaa sateelle tien”

Isopahkala Katri
Artikkelit
4.8.2017 6.00

Juttua muokattu:

8.3. 22:29
2020030822295420170804060000

Kuva: Heikki Vuonokari

Kuva: Heikki Vuonokari

Ku­lu­nee­na ke­sä­nä on esiin­ty­nyt har­vi­nai­sen vä­hän voi­mak­kai­ta uk­ko­sia. Ra­jut uk­kos­kuu­rot he­rät­tä­vät ih­mi­sis­sä sekä pel­koa et­tä ihai­lua luon­non­voi­mia koh­taan.

Il­ma­tie­teen lai­tok­sen tut­ki­ja Ant­ti Mä­ke­lä ker­too, et­tä sa­la­ma­mää­rät ovat jää­net tänä ke­sä­nä har­vi­nai­sen vä­häi­sik­si. Uk­ko­sia on ol­lut jon­kin ver­ran, mut­ta kuu­rot ei­vät ole ol­leet ra­ju­ja. Suo­mes­sa uk­kos­kau­si jat­kuu syys­kuul­le saak­ka. Ei ole har­vi­nais­ta, et­tä vuo­den ra­juim­mat uk­ko­set esiin­ty­vät elo­kuus­sa

Ly­hyt, pu­he­li­mel­la suo­ri­tet­tu ky­se­ly­kier­ros osoit­taa, et­tä uk­ko­nen he­rät­tää ih­mi­sis­sä mo­nen­lai­sia tun­te­muk­sia: pel­koa, kun­ni­oi­tus­ta ja ihai­lua. Sa­mal­la jy­ri­nä ja sa­la­moin­ti ovat yk­si ke­sän mer­keis­tä. "Me juu­ri ei­len pu­hut­tiin, et­tei tänä ke­sä­nä ole uk­kos­ta­nut. Tun­tuu ou­dol­ta; lap­suu­den ke­siin kyl­lä kuu­lui­vat uk­ko­set."

Jot­kut ko­ke­vat uk­ko­sen uh­kaa­va­na ja hal­lit­se­mat­to­ma­na luon­non­voi­ma­na, jol­ta on suo­jau­dut­ta­va kai­kin kei­noin. "Me­nen kau­as ik­ku­nois­ta, vaik­ka soh­val­le lu­ke­maan las­ten kans­sa kir­jo­ja, niin aja­tuk­set py­sy­vät muu­al­la. Koi­tan rau­hoi­tel­la lap­sia, vaik­ka it­se­ä­kin pe­lot­tai­si."

"Minä lau­lan uk­ko­sel­la, mu­siik­ki rau­hoit­taa."

"Var­sin­kin yöl­lä uk­ko­nen tun­tuu pe­lot­ta­val­ta."

"Mie­he­ni rau­hal­li­nen ja ihai­le­va suh­tau­tu­mi­nen uk­ko­seen on lie­ven­tä­nyt mi­nun uk­kos­pel­koa."

Toi­sil­le uk­ko­nen on luon­non jär­jes­tä­mä il­mais­näy­tös, jota te­kee mie­li seu­ra­ta ai­ti­o­pai­kal­ta. "Uk­ko­sel­la mie­he­ni heh­kut­taa luon­non­voi­mien mah­ta­vuut­ta ja ´hie­noa näy­tös­tä´."

"Minä me­ni­sin mah­dol­li­sim­man kor­ke­an mäen pääl­le kat­so­maan mah­ta­via luon­non­näy­tel­miä, mut­ta mie­he­ni ei pääs­tä. ´Ei tar­vit­se men­nä leik­ki­mään hen­gel­lään´, hän sa­noo."

"Minä nau­tin!"

"Kyl­lä sitä sa­laa mie­les­sään toi­voo kun­non uk­kos­myrs­kyä, ai­na­kin ko­mei­ta sa­la­moi­ta. Mut­ta sil­loin kyl­lä toi­voi­si mie­hen ole­van lä­het­ty­vil­lä ja las­ten unil­la."

Kuva: Päivi Peltoniemi

Useim­mil­le uk­ko­nen lie­nee sekä mie­len­kiin­toa et­tä kun­ni­oi­tus­ta he­rät­tä­vä il­miö, jon­ka ke­hit­ty­mis­tä on hyvä tark­kail­la ja toi­mia sen mu­kai­ses­ti. "Suh­tau­dun uk­ko­seen ihai­lun ja pie­nen pe­lon­kin se­kai­sel­la kun­ni­oi­tuk­sel­la. On­han se tosi ko­mea luon­non­näy­tös, jon­ka ää­rel­lä tun­tee oman pie­nuu­ten­sa."

"Uko­nil­maan suh­tau­tuu tie­tyl­lä kun­ni­oi­tuk­sel­la, on­han se kui­ten­kin jos­kus ih­mis­hen­ki­ä­kin vie­nyt."

Uk­ko­sen tul­len mo­nes­sa ko­dis­sa teh­dään ru­tii­ni­toi­men­pi­teet. "Meil­lä ote­taan joh­to­ja ir­ti sei­näs­tä ja sul­je­taan mah­dol­li­ses­ti au­ki ole­vat ik­ku­nat ja ovet."

"Ol­laan si­säl­lä. Va­lot lai­te­taan pois pääl­tä."

Il­ma­tie­teen lai­tok­sen oh­jeis­sa neu­vo­taan vält­tä­mään uk­ko­sel­la säh­kö­lait­tei­den, lan­ka­pu­he­li­men, ve­si­put­kiin liit­ty­vien lait­tei­den ja tu­li­si­jo­jen käyt­töä sekä nii­den lä­hel­lä oles­ke­lua. Ul­ko­na hy­vän suo­jan an­taa au­to tai muu kul­ku­vä­li­ne, jos­sa on me­tal­li­nen kori. Ve­sil­lä ei kan­na­ta uk­ko­sen puh­je­tes­sa oles­kel­la lai­sin­kaan, ja myös ve­si­ra­jaa on hyvä vält­tää. Tai­va­sal­la oli­jaa neu­vo­taan kyy­kis­ty­mään ison puun lä­het­ty­vil­le, mut­ta ei puun al­le, ei­kä ai­van au­ke­al­le pai­kal­le. Sa­teen­var­joa ei ole hyvä käyt­tää uk­ko­sel­la.

Kuva: Marketta Lumijärvi

Uk­ko­nen ja sa­la­mat tun­ne­taan myös Raa­ma­tus­sa. Useis­sa raa­ma­tun­koh­dis­sa vii­ta­taan säi­den kaut­ta Ju­ma­lan kaik­ki­val­tiu­teen. ”Kai­ken, mitä Her­ra tah­too, hän te­kee tai­vaas­sa ja maan pääl­lä, me­ris­sä ja sy­vyy­den ve­sis­sä. Hän nos­tat­taa pil­vet maan reu­na­mil­ta, hän lä­het­tää sa­la­mat, avaa sa­teel­le tien ja pääs­tää va­ras­tois­taan tuu­let pu­hal­ta­maan.” (Job. 135:5–7.)

Sa­mal­la tu­lee il­mi se, mi­ten Ju­ma­la voi vai­kut­taa säi­tä sää­te­le­mäl­lä niin yk­sit­täis­ten ih­mis­ten elä­mään kuin kan­so­jen koh­ta­loi­hin­kin. Täl­lai­nen koh­ta löy­tyy esi­mer­kik­si toi­ses­ta Moo­sek­sen kir­jas­ta (9:23): ”Moo­ses ojen­si sau­van­sa koh­ti tai­vas­ta, ja Her­ra an­toi uk­ko­sen jy­lis­tä ja ra­kei­den ryö­py­tä, ja sa­la­mat is­ki­vät maa­han. Her­ra an­toi sa­taa ra­kei­ta kaik­ki­al­le Egyp­tiin.”

Maa­ta jä­ri­syt­tä­vät luon­non­voi­mat lii­te­tään Raa­ma­tus­sa myös Jee­suk­sen toi­seen tu­le­mi­seen. Mat­teuk­sen evan­ke­liu­mis­sa (24:27) ku­vail­laan: ”Sil­lä niin kuin sa­la­ma lei­mah­taa idäs­sä ja va­lai­see tai­vaan län­teen as­ti, niin on ole­va Ih­mi­sen Po­jan tulo.” Sa­la­ma on no­pea, ja se voi tul­la täy­sin yl­lät­tä­en. Täl­lai­seen yl­lä­tyk­sel­li­syy­teen viit­taa myös sa­non­ta "kuin sa­la­ma kirk­kaal­ta tai­vaal­ta".

Uk­ko­nen, ku­ten muut­kin luon­non­voi­mat, saa­vat ih­mi­sen tun­te­maan oman pie­nuu­ten­sa ja voi­mat­to­muu­ten­sa Luo­jan­sa edes­sä. Sa­mal­la voi­mak­kaat sää­il­mi­öt muis­tut­ta­vat sii­tä, et­tä kaik­ki­val­ti­as Ju­ma­la joh­taa luo­ma­kun­taan­sa sen alus­ta lop­puun saak­ka.

KatriIsopahkala
19.7.2024

Herra on kuningas! Riemuitkoon maa, iloitkoot meren saaret ja rannat! Pilvi ja pimeys ympäröi häntä, hänen istuintaan kannattavat vanhurskaus ja oikeus. Ps. 97:1–2

Viikon kysymys