Pre­si­dent­ti Tar­ja Ha­lo­nen käyt­ti sa­naa tur­ha­ke van­huk­ses­ta, jon­ka hoi­dos­ta ai­o­taan sääs­tää ra­joit­ta­mal­la esi­mer­kik­si ves­sa­käyn­te­jä. Ha­lo­nen sa­noi, et­tä hä­nen hiuk­sen­sa nou­si­vat pys­tyyn kuul­les­saan, et­tä van­hus­ta koh­del­laan tur­hak­kee­na.

Suo­men luon­non­suo­je­lu­lii­ton mu­kaan tur­ha­ke on tur­ha ja tar­pee­ton ta­va­ra tai lai­te. Tur­ha­ke on hyö­dyk­keen vas­ta­koh­ta. Suo­men Luon­to­leh­den suo­rit­ta­man lu­ki­ja­ää­nes­tyk­sen 2013 Vuo­den tur­ha­ke oli ha­jus­tet­tu ros­ka­pus­si.

Mi­nun­kin vä­häi­set hiuk­se­ni nou­si­vat pys­tyyn lu­kies­sa­ni van­huk­siin koh­dis­tu­vas­ta sääs­tö­suun­ni­tel­mas­ta. Ves­sa­käyn­nit, hen­ki­lö­koh­tai­nen hy­gie­nia, ruo­kai­lu­tau­ot ja ul­koi­lu kuu­lu­vat ih­mi­sen hen­ki­lö­koh­tai­seen, jo­ka­päi­väi­seen hy­vin­voin­tiin, ih­mi­syy­teen ja iden­ti­teet­tiin. Jos näi­tä ru­ve­taan ra­joit­ta­maan, puu­tu­taan ih­mi­soi­keuk­siin. Van­huk­ses­ta tu­lee tur­ha­ke, tar­pee­ton, jota saa koh­del­la hyö­dyk­keen vas­ta­koh­ta­na.

Elä­ke­läis­ten (65 vuot­ta täyt­tä­neet), ikään­ty­vien (65–75), iäk­käi­den (75–85), van­ho­jen (85 täyt­tä­neet) ja van­hus­ten (90 täyt­tä­neet) mää­rä kas­vaa maas­sam­me no­pe­as­ti. Pro­fes­so­ri Sirk­ka-Lii­sa Ki­ve­län mu­kaan van­huk­sia ovat siis vas­ta 90-vuo­ti­aat. Moni meis­tä elää jopa yli sa­ta­vuo­ti­aak­si. Van­hus-ni­mi­tys­tä­kin on ru­vet­tu jo ai­ko­ja sit­ten kart­ta­maan. Van­hain­ko­te­ja ei enää ole, on Nes­to­rei­ta ja Se­ni­o­ri­ko­te­ja, Las­ke­van au­rin­gon ma­jo­ja, ja niin edel­leen. Mut­ta on­ko niin, et­tä ih­mi­nen on sen ikäi­nen kuin it­sen­sä tun­tee?

Kuin­ka moni eläk­keel­le siir­ty­nyt ko­kee it­sen­sä tur­hak­keek­si? Muis­tan usein edes­men­nyt­tä, vi­taa­lis­ta ro­vas­tia, joka eläk­keel­le jää­ty­ään to­te­si ala­ku­loi­se­na: ”Mi­nus­ta on tul­lut nyt raak­ki.” Raak­ki on sel­lai­nen puu, pöl­li, joka ei kel­paa par­kat­ta­vak­si ei­kä pi­noon vaan se hei­te­tään si­vuun vaik­ka­pa polt­to­puuk­si. Raak­ki on täs­sä ta­pauk­ses­sa tur­hak­keen sy­no­nyy­mi.

Käy­te­tään­kö ny­kyi­sin pal­jon pu­hut­tua elä­ke­läis­ten elä­män­ko­ke­mus­ta ja tie­to­tai­toa hy­väk­si työ­pai­koil­la? Me­nee­kö seu­ra­kun­ta kon­kurs­siin, jos se pyy­tää eläk­keel­le jää­nyt­tä työn­te­ki­jään­sä pal­ve­le­maan sil­loin täl­löin? Kuin­ka moni luis­kah­taa eläk­keel­le jää­ty­ään tar­peet­to­muu­teen ja tur­hau­tu­nei­suu­teen, jota hän yrit­tää peit­tää pu­hu­mal­la elä­ke­läi­sen kii­rees­tä?

Van­hat ja van­huk­set ovat su­ku­pol­vea, joka loi pe­rus­tan hy­vin­voin­ti-Suo­mel­lem­me. He an­sait­se­vat kai­ken mah­dol­li­sen hoi­don ja vä­lit­tä­mi­sen. Työ­sar­ka on val­ta­va. Kä­vin vas­ti­kään ter­veh­ti­mäs­sä van­hus­ta. Hän oli re­aa­li­a­jas­sa, oli tyy­ty­väi­nen ruo­kaan­sa ja pe­rus­hoi­toon­sa. Ky­säi­sin ohi­men­nen, mil­loin hän on käy­nyt ul­ko­na.

– Ei koko vuo­te­na, hän sa­noi.

Jär­ky­tyin. EU- di­rek­tii­vit mää­rää­vät ko­tie­läi­mil­le pa­kol­li­sen ul­koi­lut­ta­mi­sen. Ha­lu­an­ko täl­lai­sen van­huu­den it­sel­le­ni?

On ol­lut lii­kut­ta­vaa ta­va­ta us­ko­vai­sia nuo­ria, jot­ka ovat va­paa­eh­toi­ses­ti il­moit­tau­tu­neet vie­rai­le­maan yk­si­näis­ten van­hus­ten luo­na. Luu­len, et­tä nämä nuo­ret saa­vat koh­taa­mi­sis­taan myös it­sel­leen voi­maa. He saat­ta­vat kuul­la, kun van­hus sa­noo:

– On­ko Ju­ma­la mi­nut hy­län­nyt, kun ei jo kor­jaa pois? Mitä vir­kaa mi­nul­la on enää?

Luu­len, et­tä nuo­ret loh­dut­ta­vat tä­hän ta­paan:

– Et ole tur­ha­ke. Si­nua tar­vi­taan. Ru­kouk­si­a­si tar­vi­taan. Elä­män­vii­saut­ta­si tar­vi­taan. Ja Ju­ma­la lu­paa kan­taa lop­puun as­ti, ”van­huu­teen ja har­mau­teen as­ti”.