Ilmari Korhonen avasi opistoseurat puhumalla sekä ajankohtaisista opistoasioista että ajattomista, Psalmin sanojen ja seuratunnuksen viitoittamista aiheista.
Opistoseurojen kuvapalvelu
Ilmari Korhonen avasi opistoseurat puhumalla sekä ajankohtaisista opistoasioista että ajattomista, Psalmin sanojen ja seuratunnuksen viitoittamista aiheista.
Opistoseurojen kuvapalvelu
Milena Määttä-Lahtinen
Keuruu
Kuudetta kertaa Keuruulla järjestettävät Jämsän opistoseurat avattiin perjantaiaamun avajaisissa.
Juhlallinen kuulutus kertoo, että Jämsän vuoden 2024 opistoseurat avataan. Niin ikään juhlavasti tulee seuratunnus esiin puhujankorokkeesta: neljä vaneria on asetettu ristin muotoon, ja niihin on leikattu sanat: “Auttakoon rakkaus teitä tulemaan toimeen keskenänne” (Ef. 4:2).
Jämsän opiston johtokunnan puheenjohtaja Ilmari Korhonen aloittaa rukouksella.
– Täällä kauniin keskisuomalaisen luonnon äärellä saamme olla niin ajallisesti kuin hengellisesti vehreiden niittyjen ja virvoittavien vesien äärellä, Korhonen kuvailee.
Korhonen pyytää seurasiunausta alkaville seuroille ja toivottaa kaikki tervetulleiksi opistoseuroihin.
Avaussanoina toimii Psalmin 139 kaksi viimeistä jaetta, jotka alkavat tutusti: “Tutki minut, Jumala, katso sydämeeni.”
– Me olemme aina Jumalan kasvojen edessä. Me voimme ihmisiltä salata asioita, mutta Jumalalta emme voi salata. Se voi pysäyttää, mutta eikö se ole sittenkin turvallinen asia?
Ajankohtaisia teemoja
Korhonen kertoo opiston ajankohtaisista asioista.
– Kulunut talvi oli kolmas laajennetun perusopetuksen vuosi, joka tarkoittaa, että opistossa on mahdollista suorittaa oppivelvollisuutta peruskoulun jälkeen.
Korhonen iloitsee siitä, että luottamus opistotyöhön on vahvaa, ja opetus saa edelleen perustua kristilliselle arvopohjalle.
Mahdollisella neljännen opiston perustamisella sekä lisäpaikkojen hakemisella nykyisiin opistoihin pyritään vastaamaan myös huoleen siitä, että monet opistoon hakevat nuoret eivät sinne tällä hetkellä pääse.
Lopuksi Korhonen puhuu Raamatun arvovallan polkemisesta. Ihminen mielellään tulkitsee Raamattua niin, ettei tarvitsisi luopua synnistä.
– Me emme voi ajan paineiden keskellä Jumalan sanaa muuttaa. Tämä ikiaikojen tie on kaita ja kapea, eikä meillä ole oikeutta leventää eikä kaventaa tätä tietä. Tämä on se tie, mikä vie kunnian taivaaseen.
Yksinkertainen parannussaarna
Seurapuheen pitää Matti Heikkinen Ruotsista. Kimmo Juujärvi tulkkaa ruotsiksi.
Tekstikohta on toisen Kuningasten kirjan viidennen luvun alusta. Teksti kertoo Syyrian sotapäällikkö Naamanista, joka kärsii spitaalisairaudesta.
– Tämä kertomus on kirjoitettu Raamattuun sen vuoksi, että tämä pitää sisällänsä hengellisen kuvan siitä, miten ihminen löytää Jumalan valtakunnan, Heikkinen valottaa.
Raamatussa spitaalitauti on kuva synnistä. Sotapäällikkö kaipaa apua sairauteensa, mutta hän pitää hulluna profeetta Elisan neuvoa siitä, että hänen pitäisi seitsemän kertaa peseytyä Jordanissa.
– Miltä tämä meille kuulostaa? Monet mielellään ottaisivat synninpäästön, mutta ajatellaan, että voiko se olla niin yksinkertainen asia, että joku tavallinen ihminen vain saarnaa synninpäästön Jeesuksen nimessä ja veressä. Mutta nimenomaan näin on Jumalan armojärjestys, ei mitenkään muuten.
Lopulta Naamankin nöyrtyy, lähtee Jordan-virralle, peseytyy siellä ja parantuu. Hänelle tulee Jumalan valtakunta rakkaaksi.
Heikkinen muistuttaa, että näin voi tapahtua tänäkin päivänä.
Jämsän opistoseurojen ohjelman sekä muuta tietoa seuroista löydät opistoseurojen nettisivuilta.
Blogit
Lukijan kuva
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys