JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Sana sunnuntaiksi

Jeesus osoittaa jumalallisen voimansa

Sana sunnuntaiksi
15.10.2023 7.00

Juttua muokattu:

15.10. 17:12
2023101517122320231015070000

H.H.

H.H.

Juha Kaa­ri­vaa­ra

Jee­sus teki ih­me­te­ko­ja, joil­la en­si­si­jai­ses­ti kut­sui Ju­ma­lan val­ta­kun­taan us­ko­maan evan­ke­liu­mia.

Jee­sus pa­ran­si jul­ki­sen toi­min­tan­sa ai­ka­na sai­rai­ta, he­rät­ti kuol­lei­ta ja hal­lit­si luon­non­voi­mia. Näil­lä te­oil­la Jee­sus osoit­ti ju­ma­lal­li­sen voi­man­sa. Tär­kein­tä oli kui­ten­kin kut­sua epä­us­koi­nen ih­mi­nen suu­rim­man ih­meen eli evan­ke­liu­min ilo­sa­no­man us­ko­jak­si.

Täs­tä Jee­sus pu­hui ke­hot­ta­es­saan ope­tus­lap­sia vie­mään Jo­han­nes Kas­ta­jal­le ter­vei­set ko­ke­muk­sis­taan: ”Men­kää ja ker­to­kaa Jo­han­nek­sel­le, mitä olet­te näh­neet ja kuul­leet: So­ke­at saa­vat nä­kön­sä ja ram­mat kä­ve­le­vät, spi­taa­li­set puh­dis­tu­vat ja kuu­rot kuu­le­vat, kuol­leet he­rä­te­tään hen­kiin ja köy­hil­le ju­lis­te­taan ilo­sa­no­ma. Au­tu­as se, joka ei mi­nua tor­ju.” (Luuk. 7:22–23.)

Us­ko ja epä­us­ko tais­te­le­vat

Evan­ke­liu­mi­teks­ti ker­too syn­ty­mäs­tään saak­ka so­ke­as­ta mie­hes­tä, jon­ka mat­kal­laan ol­lut Jee­sus näki tien si­vus­sa. Hän tah­toi aut­taa tuo­ta mies­tä ja sa­mal­la osoit­taa, kuin­ka Ju­ma­lal­le on kaik­ki mah­dol­lis­ta. Jee­sus si­ve­li mie­hen sil­mät tah­nal­la ja neu­voi hän­tä pe­sey­ty­mään Si­lo­an al­taas­sa. Mies oli val­mis toi­mi­maan Jee­suk­sen oh­jeen mu­kai­ses­ti. Pe­sey­dyt­ty­ään hän pa­la­si nä­ke­vä­nä. So­ke­a­na syn­ty­nyt sai ko­kea val­ta­van ajal­li­sen lah­jan saa­des­saan nä­kö­ky­vyn.

Ih­me­työs­tä kuul­tu­aan fa­ri­seuk­set väit­te­li­vät sii­tä, oli­ko Jee­sus Ju­ma­lan mies. Pa­ra­ne­mi­sih­meen vuok­si he oli­vat hä­mil­lään ja tah­toi­vat kuu­mei­ses­ti löy­tää sil­le se­li­tyk­sen. Hei­dän sy­dä­mis­sään käy­tiin us­kon ja epä­us­kon tais­te­lua. Ih­mi­sen on vai­kea oman tur­mel­tu­neen luon­ton­sa vuok­si nöyr­tyä tun­nus­ta­maan Ju­ma­lan voi­ma ja vas­taa­not­taa us­ko lah­ja­na il­man omia an­si­oi­ta. Hän tah­toi­si aset­taa eh­to­ja ja mää­ri­tel­lä it­se sen, mitä on val­mis us­ko­maan.

Us­ko on lah­ja

Kos­ka ih­me­työ teh­tiin sa­pat­ti­na, osa fa­ri­seuk­sis­ta sa­noi, et­tei Jee­sus voi­nut ol­la Ju­ma­lan mies. Väit­te­li­jät ky­syi­vät so­ke­a­na syn­ty­neen mie­li­pi­det­tä Jee­suk­ses­ta. Hän vas­ta­si, et­tä Jee­sus on pro­feet­ta. Asi­aa ky­syt­tiin myös mie­hen van­hem­mil­ta. He tun­nus­ti­vat, et­tä tämä on hei­dän so­ke­a­na syn­ty­nyt poi­kan­sa, joka on saa­nut nä­kö­ky­vyn. Ih­mis­ten pe­lon täh­den he ei­vät ha­lun­neet ot­taa mi­tään kan­taa sii­hen, mi­ten ja ke­nen kaut­ta poi­ka on saa­nut nä­kön­sä. He käs­ki­vät ky­syä asi­aa po­jal­ta it­sel­tään. Nä­kön­sä saa­nut mies kut­sut­tiin uu­del­leen kuu­lus­tel­ta­vak­si.

Fa­ri­seuk­set ei­vät näh­neet Jee­suk­ses­sa ih­mis­kun­nan Va­pah­ta­jaa, vaan he pi­ti­vät hän­tä syn­ti­se­nä ih­mi­se­nä. Kui­ten­kin osa heis­tä ih­met­te­li, voi­si­ko syn­ti­nen ih­mi­nen teh­dä täl­lai­sia ih­mei­tä. So­keu­des­ta pa­ran­net­tu tun­nus­ti saa­neen­sa avun Ju­ma­lal­ta to­de­tes­saan: ”Jos hän ei oli­si Ju­ma­lan mies, hän ei oli­si pys­ty­nyt sel­lai­seen.” Ju­ma­la lä­hes­tyi hän­tä näin elä­män­koh­ta­loi­den kaut­ta.

Pa­ran­net­tu us­koi

Kun kuu­lus­te­li­jat ajoi­vat mie­hen ulos, Jee­sus tuli hä­nen luok­seen. Jee­sus aloit­ti kes­kus­te­lun ky­sy­mäl­lä hy­vin hen­ki­lö­koh­tai­sen ky­sy­myk­sen: ”Us­kot­ko Ih­mi­sen Poi­kaan?” Kes­kus­te­lun päät­teek­si pa­ran­net­tu vas­ta­si: ”Her­ra, minä us­kon.”

Jee­sus teki mo­nia ih­me­te­ko­ja, mut­ta en­si­si­jais­ta oli ju­lis­taa kut­sua Ju­ma­lan val­ta­kun­taan. Tuos­sa koh­taa­mi­ses­sa ajal­li­sen avun saa­nut mies koki elä­män­sä suu­rim­man löy­dön. Hän sai omak­seen lah­ja­van­hurs­kau­den us­ko­es­saan epä­us­kon ja kaik­ki syn­nit an­teek­si Jee­suk­sen so­vi­tus­työn täh­den.

Evan­ke­liu­mi: Joh. 9:24–38

Raa­mat­tu 1992: Mies, joka oli ol­lut so­kea, kut­sut­tiin nyt uu­des­taan kuul­ta­vak­si. Fa­ri­seuk­set sa­noi­vat hä­nel­le: ”An­na kun­nia Ju­ma­lal­le! Me tie­däm­me, et­tä se mies on syn­ti­nen.” Mies vas­ta­si: ”On­ko hän syn­ti­nen, sitä en tie­dä. Mut­ta sen tie­dän, et­tä minä, joka olin so­kea, nyt näen.” He ky­se­li­vät: ”Mitä hän si­nul­le teki? Mil­lä ta­voin hän ava­si sil­mä­si?” Mies vas­ta­si: ”Jo­han minä sen teil­le sa­noin, te vain et­te kuun­nel­leet. Mik­si te taas tah­dot­te sen kuul­la? Te­kee­kö tei­dän­kin mie­li hä­nen ope­tus­lap­sik­seen?” He vas­ta­si­vat hä­nel­le pil­kal­li­ses­ti: ”Sinä hä­nen ope­tus­lap­sen­sa olet, me olem­me Moo­sek­sen ope­tus­lap­sia. Me tie­däm­me, et­tä Ju­ma­la pu­hui Moo­sek­sel­le, mut­ta mis­tä tuo mies on pe­räi­sin, sitä em­me tie­dä.” ”Mer­kil­lis­tä”, mies vas­ta­si, ”et­tä te et­te tie­dä, mis­tä hän on – ja kui­ten­kin hän on an­ta­nut mi­nul­le nä­kö­ni. Kaik­ki­han me tie­däm­me, et­tä Ju­ma­la ei kuun­te­le syn­ti­siä, mut­ta sel­lais­ta hän kuu­lee, joka kun­ni­oit­taa hän­tä ja elää hä­nen tah­ton­sa mu­kai­ses­ti. Iki­päi­vä­nä ei ole kuul­tu, et­tä joku oli­si avan­nut so­ke­a­na syn­ty­neen sil­mät. Jos hän ei oli­si Ju­ma­lan mies, hän ei oli­si pys­ty­nyt sel­lai­seen.” Sil­loin fa­ri­seuk­set sa­noi­vat: ”Sinä olet syn­ty­mäs­tä­si syn­ti­nen, syn­tiä täyn­nä koko mies – ja sinä ru­pe­at opet­ta­maan mei­tä!” He ajoi­vat mie­hen ulos. Jee­sus sai kuul­la, et­tä mies oli ajet­tu ulos, ja ta­va­tes­saan tä­män hän ky­syi: ”Us­kot­ko Ih­mi­sen Poi­kaan?” ”Her­ra, kuka hän on?” mies ky­syi. ”Sano, jot­ta voi­sin us­koa.” Jee­sus sa­noi: ”Sinä olet näh­nyt hä­net. Hän on täs­sä ja pu­huu kans­sa­si.” ”Minä us­kon, Her­ra”, mies sa­noi ja lan­ke­si maa­han hä­nen eteen­sä.

16.6.2024

Jeesus sanoi: ”Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. Menkää ja tutkikaa, mitä tämä tarkoittaa: ’Armahtavaisuutta minä tahdon, en uhrimenoja.’” Matt. 9:12–13

Viikon kysymys