JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Sana sunnuntaiksi

Helluntai on suuri juhlapäivä

Sana sunnuntaiksi
19.5.2024 6.00

Juttua muokattu:

10.5. 10:18
2024051010184620240519060000

Lasse Kokko

Lasse Kokko

Juha Luok­ka­la

Py­hän Hen­gen avul­la ju­lis­te­taan evan­ke­liu­mia, ja sen voi­ma var­je­lee oi­ke­as­sa us­kos­sa.

Hel­lun­tai on kir­kos­sam­me suu­ri juh­la­päi­vä. Jou­lu­jak­son ja pää­si­äis­jak­son li­säk­si kirk­ko­vuo­des­sa on hel­lun­tai­jak­so. Tämä al­kaa hel­lun­tais­ta ja päät­tyy tuo­mi­o­sun­nun­tai­hin.

Jee­sus lu­pa­si Puo­lus­ta­jan

En­sim­mäi­se­nä hel­lun­tai­na Pyhä Hen­ki vuo­da­tet­tiin nä­ky­väl­lä ta­val­la ope­tus­las­ten pääl­le ja he al­koi­vat saar­na­ta eri kie­lil­lä Ju­ma­lan suu­ris­ta te­ois­ta (Ap. t. 2:1–13). Jee­sus oli jää­hy­väis­pu­hees­saan lu­van­nut lä­het­tää omil­len­sa Puo­lus­ta­jan, Py­hän Hen­gen (Joh. 14:16, 17). Näin myös ta­pah­tui ja en­nus­tuk­set to­teu­tui­vat (Joel. 3:1–5). Jee­suk­sen kas­te- ja lä­he­tys­käs­kyn to­teut­ta­mi­nen al­koi tuol­loin voi­mak­kaas­ti.

Pyhä Hen­gen teh­tä­väs­tä Mart­ti Lut­her sa­noo Vähä Ka­te­kis­muk­ses­sa: ”Pyhä Hen­ki on kut­su­nut mi­nua evan­ke­liu­min kaut­ta, va­lis­ta­nut mi­nua lah­joil­laan, py­hit­tä­nyt ja var­jel­lut oi­ke­as­sa us­kos­sa.” Ju­ma­lan kol­mas per­soo­na, Pyhä Hen­ki, vai­kut­taa eri­tyi­ses­ti seu­ra­kun­nan kes­kel­lä. Sen voi­mas­ta ju­lis­te­taan evan­ke­liu­mia. Py­hän Hen­gen voi­ma var­je­lee us­ko­vai­sia py­sy­mään oi­ke­as­sa us­kos­sa, Ju­ma­lan lap­si­na.

Ni­ko­dee­mus kai­pa­si vas­tauk­sia

Evan­ke­liu­mi­teks­tis­sä Jee­sus pu­huu Ni­ko­dee­muk­sel­le, joka oli fa­ri­seus. Ni­ko­dee­mus oli ar­vos­tet­tu hen­gen­mies juu­ta­lai­ses­sa yh­tei­sös­sä. Hän tuli yöl­lä Jee­suk­sen luo pu­hu­maan, jot­ta sai rau­has­sa ju­tel­la – eh­kä hän myös ei mai­neen­sa me­net­tä­mi­sen vuok­si ha­lun­nut ju­tel­la päi­väl­lä Jee­suk­sen kans­sa. Hä­nel­lä oli kui­ten­kin ai­to halu saa­da vas­tauk­sia Jee­suk­sel­ta. Hän us­koi, et­tä Ju­ma­la oli lä­het­tä­nyt Jee­suk­sen opet­ta­maan ih­mi­siä. (Joh. 3:2.)

Jee­sus ker­toi aluk­si Ni­ko­dee­muk­sel­le, et­tä vain us­ko­vai­set voi­vat näh­dä Ju­ma­lan val­ta­kun­nan (Joh. 3:3). Tätä Ni­ko­dee­mus ei ym­mär­tä­nyt. Jee­suk­sen sa­nat ve­des­tä ja Hen­ges­tä sekä uu­des­ti­syn­ty­mi­ses­tä oli­vat hä­nel­le kä­sit­tä­mä­tön­tä pu­het­ta. Jee­suk­sen puhe Ni­ko­dee­muk­sel­le täh­tä­si koko ajan us­kon mer­ki­tyk­seen pe­las­tuk­ses­sa.

”Ju­ma­la on ra­kas­ta­nut maa­il­maa niin pal­jon, et­tä an­toi ai­no­an Poi­kan­sa, jot­tei yk­si­kään, joka hä­neen us­koo, jou­tui­si ka­do­tuk­seen, vaan sai­si ian­kaik­ki­sen elä­män” (Joh. 3:16). Sa­no­taan, et­tä tämä jae tii­vis­tää koko Raa­ma­tun sa­no­man. Sitä kut­su­taan pie­noi­se­van­ke­liu­mik­si. Me em­me tie­dä, us­koi­ko Ni­ko­dee­mus. Jo­ta­kin hä­nel­le kui­ten­kin ta­pah­tui, kos­ka hän us­kal­si puo­lus­taa Jee­sus­ta myö­hem­min jul­ki­ses­ti (Joh. 7:50, 51) ja hän ha­lu­si ol­la hau­taa­mas­sa hän­tä (Joh. 19:39).

Us­ko vie pe­ril­le tai­vaa­seen

Kris­tuk­sen työ jat­kuu Py­hän Hen­gen työ­nä hä­nen seu­ra­kun­nas­saan (KO 44). Jo­kai­nen voi luot­taa kas­te- ja lä­he­tys­käs­kyn to­teut­ta­mi­ses­sa sii­hen, et­tä Ju­ma­la an­taa kas­vun ja voi­man teh­dyl­le työl­le. Paa­va­lil­le­kin to­det­tiin: “Tyy­dy mi­nun ar­moo­ni; sil­lä mi­nun voi­ma­ni on hei­kois­sa vä­ke­vä” (2. Kor.12:9).

Us­ko­vai­set te­ke­vät Ju­ma­lan val­ta­kun­nan työ­tä Ju­ma­lal­ta saa­mil­laan lah­joil­la. Joku on hyvä opet­ta­maan suu­ril­le jou­koil­le, toi­nen taas osaa lä­hes­tyä yk­sit­täis­tä ih­mis­tä. “Lah­jat ovat mo­ni­nai­set, mut­ta yk­si on Hen­ki” (1. Kor. 12:4).

Ih­mi­nen pää­see tai­vaa­seen yk­sin us­kos­ta, yk­sin ar­mos­ta, yk­sin Kris­tuk­sen an­si­on täh­den. Tä­nään­kin Kris­tuk­sen seu­ra­kun­ta ju­lis­taa Py­hän Hen­gen voi­mas­ta kut­sua Ju­ma­lan val­ta­kun­taan. Evan­ke­liu­mis­sa on Ju­ma­lan voi­ma, ja sen us­ko­mal­la pää­see pe­ril­le tai­vaa­seen.

Evan­ke­liu­mi­teks­ti: Joh. 3:16–21

Raa­mat­tu 1992: Jee­sus sa­noi Ni­ko­de­mok­sel­le: ”Ju­ma­la on ra­kas­ta­nut maa­il­maa niin pal­jon, et­tä an­toi ai­no­an Poi­kan­sa, jot­tei yk­si­kään, joka hä­neen us­koo, jou­tui­si ka­do­tuk­seen, vaan sai­si ian­kaik­ki­sen elä­män. Ei Ju­ma­la lä­het­tä­nyt Poi­kaan­sa maa­il­maan sitä tuo­mit­se­maan, vaan pe­las­ta­maan sen. Sitä, joka us­koo hä­neen, ei tuo­mi­ta, mut­ta se, joka ei us­ko, on jo tuo­mit­tu, kos­ka hän ei us­ko­nut Ju­ma­lan ai­no­aan Poi­kaan. Ja tuo­mio on tämä: valo on tul­lut maa­il­maan, mut­ta pa­ho­jen te­ko­jen­sa täh­den ih­mi­set ovat va­lin­neet sen ase­mes­ta pi­mey­den. Se, joka te­kee pa­haa, kaih­taa va­loa; hän ei tule va­loon, et­tei­vät hä­nen te­kon­sa pal­jas­tui­si. Mut­ta se, joka nou­dat­taa to­tuut­ta, tu­lee va­loon, jot­ta kä­vi­si il­mi, et­tä hä­nen te­kon­sa ovat läh­töi­sin Ju­ma­las­ta.”

Bib­lia: Sil­lä niin on Ju­ma­la maa­il­maa ra­kas­ta­nut, et­tä hän an­toi ai­no­an Poi­kan­sa, et­tä jo­kai­nen, joka us­koo hä­nen pääl­len­sä, ei pidä huk­ku­man, mut­ta ijan­kaik­ki­sen elä­män saa­man. Sil­lä ei Ju­ma­la lä­het­tä­nyt Poi­kaan­sa maa­il­maan, tuo­mit­se­maan maa­il­maa, mut­ta et­tä maa­il­ma pi­tää hä­nen kaut­tan­sa va­pah­det­ta­man. Joka hä­nen pääl­len­sä us­koo, ei hän­tä tuo­mi­ta; mut­ta joka ei us­ko, se on jo tuo­mit­tu; sil­lä ei hän us­ko­nut Ju­ma­lan ai­no­an Po­jan ni­men pääl­le. Mut­ta tämä on tuo­mio: et­tä val­keus tuli maa­il­maan, ja ih­mi­set ra­kas­ti­vat enem­min pi­meyt­tä kuin val­keut­ta; sil­lä hei­dän työn­sä oli­vat pa­hat. Sil­lä jo­kai­nen, joka pa­haa te­kee, se vi­haa val­keut­ta ei­kä tule val­keu­teen, et­tei hä­nen töi­tän­sä pi­täi­si lai­tet­ta­man. Mut­ta joka to­tuu­den te­kee, se tu­lee val­keu­teen, et­tä hä­nen työn­sä näh­täi­siin; sil­lä ne ovat Ju­ma­las­sa teh­dyt.

10.12.2024

Voimistakaa uupuneet kädet, vahvistakaa horjuvat polvet, sanokaa niille, jotka sydämessään hätäilevät: ”Olkaa lujat, älkää pelätkö. Tässä on teidän Jumalanne!” Jes. 35:3–4

Viikon kysymys