Sirk­ka Leh­to

Ku­vat: Haas­ta­tel­ta­vil­ta

Per­heen ja su­vun mer­ki­tys on iso – niin hy­väs­sä kuin ke­hi­tet­tä­väs­sä­kin. Pig­gin si­sa­ruk­set ker­to­vat, et­tä oma ydin­per­he tuo tur­vaa ja yh­teen­kuu­lu­mi­sen tun­net­ta ja laa­jen­tu­nut su­ku­kin on ko­et­tu rik­kau­te­na ja mah­dol­li­suu­te­na.

Kun ym­pä­ri Suo­men asu­vien Pig­gin si­sa­rus­ten van­hem­mil­le syn­tyi en­sim­mäi­nen lap­sen­lap­sen­lap­si, oli las­ten­lap­sia ta­san sata. Sa­ma­na päi­vä­nä vaa­ri täyt­ti 75 vuot­ta. Täs­tä on ku­lu­nut 2 vuot­ta, osal­la per­heet ovat kas­va­neet ja su­kuun on tul­lut li­sää vä­keä – myös ul­ko­puo­lel­ta.

Vii­des­tä­tois­ta si­sa­ruk­ses­ta, jois­ta Mat­ti on jo pääs­syt pe­ril­le, val­ta­o­sa poh­tii su­vun mer­ki­tys­tä nyt, kun oma ydin­per­he on ha­jaan­tu­nut ja suku laa­jen­tu­nut. Mu­ka­na kes­kus­te­lus­sa oli­vat Pasi, Kris­tii­na (Pa­ju­kan­gas), Ma­ria (Rii­hi­mä­ki), Lau­ri, Pert­tu, Panu, An­ne-Mar­jut (Nis­si­nen), Jani ja Hen­ri. Si­sa­ruk­set ovat nyt 31–52-vuo­ti­ai­ta.

Pig­gin si­sa­rus­ten iso­van­hem­mat ovat kuol­leet var­hai­ses­sa vai­hees­sa.

– Ih­mi­syys ja vuo­ro­vai­ku­tus ih­mis­ten kes­ken on var­maan ai­ka lail­la sa­man­lais­ta su­ku­pol­vien ket­jus­sa. On hy­vin har­mil­lis­ta, et­tä yh­teys iso­van­hem­piin on jää­nyt yh­teen mum­moon ja en­sim­mäi­seen kym­me­neen ikä­vuo­teen, Kris­tii­na sa­noo ja jat­kaa:

– Su­ku­juu­ret mer­kit­se­vät it­sel­lä yh­teyt­tä su­ku­lais­ten kans­sa. Sitä voi­si vä­hän ver­ra­ta us­ko­vais­ten kes­ki­näi­seen yh­tey­teen: jo­tain tut­tua, vaik­kei oi­kein hy­vin tun­ti­si­kaan.

Su­ku­piir­teet yh­dis­tä­vät

Si­sa­ruk­set löy­tä­vät var­sin vai­vat­to­mas­ti omat su­ku­piir­teen­sä, jos­sa yh­dis­ty­vät Pig­gien ja äi­din puo­len Lou­nas­vuo­ren gee­nit – sa­mo­ja asi­oi­ta eri sa­noin: huu­mo­rin­ta­ju, työ­te­li­äi­syys, vas­tuul­li­suus, non-ver­baa­li­nen vä­lit­tä­mi­nen toi­sis­ta, lii­kun­nal­li­sen elä­män­ta­van yl­lä­pi­to ja siir­to seu­raa­vil­le su­ku­pol­vil­le, ak­tii­vi­suus ja ih­mis­ten ta­sa­ver­tai­sen koh­taa­mi­sen kyky.

– Lii­kun­nal­li­suu­teen ol­laan opit­tu kyl­lä pie­nes­tä pi­tä­en. Mal­li on saa­tu van­hem­mil­ta, ja sii­hen on kan­nus­tet­tu. Hiih­to­ki­lo­met­reis­tä­kin mak­set­tu mark­ka/10 km, An­ne-Mar­jut nau­raa.

Ma­ria muis­te­lee, et­tä ko­to­na ope­tet­tiin, et­tä työ pi­tää teh­dä niin hy­vin, et­tä se kel­paa Ju­ma­lal­le.

– Tämä on var­maan joh­ta­nut sii­hen, et­tä pi­tää ol­la koko ajan jo­tain tou­hu­a­mas­sa.

Per­hees­sä on myös pal­jon kes­kus­tel­tu us­ko­na­si­ois­ta. Kes­kus­te­lu on ny­ky­ään­kin luon­nol­lis­ta ei­kä tun­nu mi­ten­kään ou­dol­ta.

– Olen jos­kus miet­ti­nyt, et­tä on­ko­han ih­mis­ten ta­sa­ver­tai­sen koh­taa­mi­sen tai­don ta­ka­na se, et­tä per­hees­säm­me on kas­va­nut down-lap­si, Sa­mu­li. Hän on opet­ta­nut mei­tä suh­tau­tu­maan eri­lai­suu­teen, poh­tii Kris­tii­na.

Yh­tä lail­la löy­tyy ke­hi­tet­tä­viä asi­oi­ta. Niis­tä mai­ni­taan lii­an suo­ra­pu­hei­nen kom­mu­ni­koin­ti, ka­pea-alai­nen ajat­te­lu ja oi­keus sa­noa ai­na, mitä miel­tä on tois­ten asi­ois­ta. Kil­pai­lu­vie­tis­tä­kin pu­hu­taan – sil­le ei tul­lut kyl­lä­kään mää­ri­tel­mää, oli­ko se plus­saa vai mii­nus­ta.

– Olem­me me myös tosi eri­lai­sia: int­ro­ver­teis­tä ekst­ro­vert­tei­hin. Moni on tosi ih­mis­lä­hei­siä ja sit­ten on hei­tä­kin, joil­le on tär­keä sa­noa asi­at just niin kuin ne on, vaik­ka se voi­si eh­kä har­mit­taa jo­ta­ku­ta, Lau­ri poh­tii.

– Toi­sis­sa on vah­vem­min esil­lä noi piir­teet, sekä myön­tei­set et­tä kiel­tei­set, An­ne-Mar­jut li­sää.

Yh­tei­nen te­ke­mi­nen vah­vis­taa

Oma ydin­per­he on tuo­nut tur­vaa ja tun­net­ta sii­tä, et­tä vä­li­te­tään. Yh­tei­nen te­ke­mi­nen on ol­lut luon­tais­ta ihan lap­suu­des­ta as­ti. Joku muis­te­lee­kin, et­tä mo­nes­ti va­lit­tiin ka­ve­rei­den si­jaan yh­tei­set mök­ki­vii­kon­lo­put ja ju­han­nuk­set mö­kil­lä oman per­heen kes­ken.

Ny­ky­ään ver­tais­tu­ki on ol­lut val­ta­van tär­ke­ää.

– Par­haim­mil­laan 11 vau­vaa syn­tyi sa­ma­na vuon­na (2014). Ei ole tar­vin­nut kuul­la ih­met­te­lyä ja voi­vot­te­lua, et­tä taas­ko ja voi voi, mi­ten sinä nyt jak­sat, Ma­ria sa­noo.

Lau­ri poh­tii, et­tä yh­tei­nen te­ke­mi­nen vah­vis­taa yh­tei­söl­li­syy­den jat­ku­mis­ta yli su­ku­pol­vien.

– Esi­mer­kik­si on pi­det­ty su­vun pe­sis­vii­kon­lo­put Vuo­ka­tis­sa, jopa 55 su­ku­lai­sen voi­min. Pi­det­tiin yks il­ta jopa nuor­te­nil­ta.

– Ydin­per­he on tut­tua, tur­val­lis­ta ja ta­kuu­var­maa seu­raa – var­sin vä­li­tön­tä kans­sa­käy­mis­tä, joka tie­tys­ti jos­kus nä­kyy ne­ga­tii­vi­si­na­kin asi­oi­na. Ylei­ses­ti ot­ta­en ris­ti­rii­dat her­käs­ti tu­lee sii­tä, jos puu­tu­taan lii­kaa toi­sen per­heen asi­oi­hin ja ja­e­taan mie­li­pi­de­a­si­oi­ta ai­noi­na to­tuuk­si­na toi­sen per­heen elä­mään käyt­töö­no­tet­ta­vak­si, miet­tii Panu.

Suh­teet ovat eri­lai­sia

Hen­ri muis­tut­taa, et­tä isos­sa per­hees­sä ikä­e­rot ovat iso­ja ja elä­män­ti­lan­teet eri­lai­sia. Tois­ten vä­lil­le syn­tyy luon­nos­taan lä­hei­sem­piä ih­mis­suh­tei­ta kuin tois­ten.

– Nuo­rim­mai­se­na on ol­lut pit­kään sta­tus, et­tä ei ole va­ka­vas­ti otet­ta­va. Sa­mal­la oman kas­vun ol­les­sa kes­ken on jo syn­ty­nyt van­hem­pien si­sa­rus­ten kes­ken vah­vo­ja suh­tei­ta mo­nes­ta­kin syys­tä. Olen­kin tun­te­nut jon­kin­lais­ta ul­ko­puo­li­suut­ta, vaik­ka si­sa­ruk­set on sa­maan ai­kaan lap­suu­des­sa ja nuo­ruu­des­sa ol­leet lä­hes ai­noi­ta ih­mis­suh­tei­ta, hän ko­kee.

– Toi­sek­si nuo­rim­pa­na al­le­kir­joi­tan Hen­rin ko­ke­muk­sen, et­tä on ta­val­laan ai­kui­se­na jou­tu­nut ”lu­nas­ta­maan” sen, et­tä ote­taan va­ka­vas­ti, Jani jat­kaa.

Hen­ri pu­huu myös us­kos­ta luo­pu­mi­sen tuo­mas­ta etäi­syy­des­tä – se on vie­lä en­ti­ses­tään kas­vat­ta­nut etäi­syyt­tä, vaik­ka se ei ole poh­jim­mil­taan tie­dos­ta­mal­la ja ha­lu­a­mal­la va­lit­tua.

– Toki oman us­kos­ta luo­pu­mi­sen ajan pro­ses­sin ai­ka­na oli pak­ko ot­taa myös tie­tois­ta­kin etäi­syyt­tä. Kun hen­gel­li­syys yh­dis­tä­vä­nä te­ki­jä­nä on rii­sut­tu pois, jää enem­män jäl­jel­le se, mil­lai­sia ai­to­ja suh­tei­ta on muo­dos­tu­nut ke­nen­kin vä­lil­le ja on­ko yh­dis­tä­viä asi­oi­ta. Si­sa­rus­suh­tei­den yk­si hyvä puo­li on kui­ten­kin se, et­tä jon­kin­lai­nen yh­teen­kuu­lu­vuus on sil­ti ole­mas­sa. Mä olen mel­ko hy­vin hy­väk­sy­nyt asi­an, ei­kä se ole var­si­nai­ses­ti ke­nen­kään vika, vaan nämä on luon­nol­li­ses­ti ta­pah­tu­via asi­oi­ta.

Su­kuun on tul­lut vä­riä

Kun suku kas­vaa, se myös muut­tuu. Tu­lee ken­ties eri lail­la ajat­te­le­via tai toi­mi­via ih­mi­siä mu­kaan.

Pig­gin si­sa­ruk­set nä­ke­vät su­vun laa­jen­tu­mi­sen pää­a­si­as­sa val­ta­va­na rik­kau­te­na ja mah­dol­li­suu­te­na. Lau­ri sa­noit­taa sen: ”It­se koen ole­va­ni vain saa­mas­sa.”

– Olen saa­nut lah­ja­na ys­tä­viä si­sa­rus­ten puo­li­sois­ta, joi­hin ei vält­tä­mät­tä oli­si kos­kaan ol­lut mah­dol­li­suut­ta tu­tus­tua. Eri­lai­sia, eri-ikäi­siä, mut­ta iha­nia kaik­ki. Har­maa­seen su­kuun on tul­lut pal­jon vä­riä. Sa­maan su­kuun kuu­lu­mi­nen on side, jota te­kee mie­li vaa­lia ja kun­ni­oit­taa. It­se ha­lui­sin toi­mia yh­te­nä su­vun jä­se­ne­nä niin, et­tä ar­vos­tai­sin kaik­kia, Kris­tii­na au­kai­see.

– Vai­ke­at asi­at on it­sel­lä help­po ja­kaa su­vun ai­kuis­ten pals­tal­le. Ai­na saa tu­kea ja tsemp­pe­jä ja voi­mia seu­raa­vaan päi­vään, Ma­ria poh­tii.

Jos­kus käy niin, et­tä kun omas­sa ydin­per­hees­sä riit­tää te­ke­mis­tä, ei sa­mal­la ta­val­la kai­paa me­ga­ko­koon­tu­mi­sia.

– Mut­ta poh­jim­mil­taan ajat­te­len, et­tä täs­sä su­vus­sa ei to­teu­du fraa­si ”suku on pa­hin”. Päin vas­toin, Pert­tu to­te­aa.

Ser­kut ovat kul­la­nar­voi­sia

Seu­raa­va su­ku­pol­vi luo jo omia käy­tän­tei­tään.

– On­han las­ten serk­ku­ta­paa­mi­set ihan kul­la­nar­voi­nen jut­tu. Ei täm­mös­tä oo ite ko­ke­nut lai­sin­kaan. Jo ihan las­ten us­ko­ne­lä­män tu­en­kin vuok­si olen iloin­nut täs­tä, Ma­ria ker­too.

Myös Kris­tii­na on iloin­nut ser­kus­ten yh­tey­den­pi­dos­ta.

– Mei­dän­kin nuo­ret ovat jos­kus ohi­men­nen mai­nin­neet, mi­ten on läm­mit­tä­nyt miel­tä ser­kus­ten yh­tey­de­not­to on­nen ja­ka­mi­ses­sa ja myös tsemp­pauk­set vai­keim­mis­sa het­kis­sä.