JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Puhutaan maasta ja taivaasta

Kansalliseepos avautuu Savon murteella

Puhutaan maasta ja taivaasta
28.2.2025 18.00

Juttua muokattu:

28.2. 15:27
2025022815270320250228180000
Kun lapsenlapsia tulee käymään, esille voidaan ottaa yhteistä luettavaa. Kirsti Piilonen tietää, että sellaista ovat esimerkiksi Suomen lasten Kalevala tai erityinen suosikki Mauri Kunnaksen Koirien Kalevala.

Kun lapsenlapsia tulee käymään, esille voidaan ottaa yhteistä luettavaa. Kirsti Piilonen tietää, että sellaista ovat esimerkiksi Suomen lasten Kalevala tai erityinen suosikki Mauri Kunnaksen Koirien Kalevala.

Haastateltavalta

Kun lapsenlapsia tulee käymään, esille voidaan ottaa yhteistä luettavaa. Kirsti Piilonen tietää, että sellaista ovat esimerkiksi Suomen lasten Kalevala tai erityinen suosikki Mauri Kunnaksen Koirien Kalevala.

Kun lapsenlapsia tulee käymään, esille voidaan ottaa yhteistä luettavaa. Kirsti Piilonen tietää, että sellaista ovat esimerkiksi Suomen lasten Kalevala tai erityinen suosikki Mauri Kunnaksen Koirien Kalevala.

Haastateltavalta

Ar­mi Kurt­ti

Hel­mi­kuun vii­mei­se­nä päi­vä­nä vie­te­tään Ka­le­va­lan ja suo­ma­lai­sen kult­tuu­rin päi­vää. Ää­ne­kos­ke­lai­sel­le Kirs­ti Pii­lo­sel­le Ka­le­va­la tuli tu­tuk­si jo lap­suu­den­ko­dis­sa. Van­hem­mat oli­vat kiin­nos­tu­neet suo­ma­lai­suu­des­ta ja Ka­le­va­las­ta. He ni­me­si­vät lap­sen­sa­kin Ka­le­va­lan mu­kaan. Esi­mer­kik­si Kirs­tin toi­nen nimi Vel­la­mo on Ka­le­va­las­sa esiin­ty­vän ve­den hal­ti­jan nimi. Soi­tin­ra­ken­nus­ta har­ras­ta­nut isä ra­ken­si myös jo­kai­sel­le lap­sel­leen oman kan­te­leen.

Al­ku­pe­räis­tä Lön­n­ro­tin ko­ko­a­maa Ka­le­va­laa Pii­lo­nen ei ole lu­ke­nut. Sen kie­li voi ol­la ny­ky­lu­ki­jal­le vai­ke­a­sel­kois­ta. Sen si­jaan Pii­lo­nen on saa­nut van­hem­mil­taan lah­jak­si kak­si muu­ta Ka­le­va­laa. Suo­men las­ten Ka­le­va­lan avul­la avau­tui Ka­le­va­lan juo­ni.

– Kun pää­si juo­neen si­säl­le, niin sii­nä on tosi hui­mia ta­ri­noi­ta. Kar­ja­lan lau­lu­mail­la on täy­ty­nyt ol­la tosi tai­ta­via ta­ri­nan­ker­to­jia, Pii­lo­nen ke­huu.

Pii­lo­nen on saa­nut van­hem­mil­taan myös Mat­ti Leh­mo­sen kään­tä­män Ka­le­va­la sa­von kie­lel­lä. Se on Sa­vos­ta ko­toi­sin ole­val­le Pii­lo­sel­le pal­jon ym­mär­ret­tä­väm­pi kuin al­ku­pe­räi­nen Ka­le­va­la.

– Se on niin haus­ka! Näis­tä in­nos­tu­nee­na olen lau­su­nut Ka­le­va­laa tyt­tä­ren ja kum­mi­tyt­tä­ren häis­sä.

Pii­lo­sen lem­pi­koh­tia Ka­le­va­las­sa ovat Poh­jo­lan häis­tä ker­to­vat koh­dat. Niis­sä ede­tään hää­val­mis­te­luis­ta hy­väs­tei­hin. Esi­mer­kik­si sul­ha­sel­le an­ne­taan seu­raa­van­lai­sia oh­jei­ta:

Su­lu­ha­nen, su­vun kul­ta! Elä tätä kaa­no­ka­es­ta, kyih­ky­vä ke­sy­tet­ty­vä ikä­vil­lä it­ket­te­le! Sat­tuu sap­pi kie­hah­tam­maa, mor­si­jan my­räk­kä­pi­äl­le, ota ruu­nik­ko ro­te­va tahi val­jas­ta va­lak­ko, kää­tä mor­si­jan ko­to­na, äe­jil luo­na lep­py­mäs­sä!

Pii­lo­nen ajat­te­lee, et­tä Ka­le­va­la liit­tyy vah­vas­ti suo­ma­lai­suu­teen.

– Se on osa mei­dän his­to­ri­aa. Kyl­lä Ka­le­va­lan päi­vä on li­pu­tus­päi­vän­sä an­sain­nut.

Kirs­ti Pii­lo­nen myön­tää, et­tei Ka­le­va­lan päi­vää tule eri­tyi­sem­min vie­tet­tyä, vaik­ka sen ole­mas­sa­o­lon ai­na huo­maa. Esi­mer­kik­si ra­di­os­ta voi tul­la mie­len­kiin­toi­sia oh­jel­mia.

Ny­ky­ään Ka­le­va­la jää mo­nel­le vie­raak­si. Pii­lo­sen­kaan ei ole tar­vin­nut lu­kea sitä kou­lus­sa. Pi­täi­si­kö jo­kai­sen suo­ma­lai­sen tun­tea kan­sal­li­see­pos?

– Kyl­lä­hän jo­kai­sen kan­san on hyvä tun­tea syn­ty­his­to­ri­an­sa. Ei se ole it­ses­tään­sel­vää, et­tä tääl­lä suo­mea pu­hu­taan, Pii­lo­nen poh­tii.

– On­han se tosi ar­vo­kas asia, et­tä Ag­ri­co­lan ai­ka­na ke­hit­tyi suo­men kir­ja­kie­li ja sit­ten pa­ri­sa­taa vuot­ta myö­hem­min näi­tä ru­non­lau­la­jien sa­no­ja on ke­rät­ty tal­teen.

Toi­saal­ta Pii­lo­nen ajat­te­lee, et­tä Ka­le­va­la on ai­kan­sa tuo­tos ja ai­kan­sa kiel­tä. Sii­hen on hä­nen mie­les­tään hel­pom­paa tu­tus­tua ny­ky­kie­lel­lä kir­joi­tet­tu­jen ver­si­oi­den kaut­ta.