Yhteenkuuluvuuden kokemusten vahvistuminen on yksi Aivoliiton koordinoiman aivoterveysohjelman tärkeistä tavoitteista. Tutkimusten mukaan yhteenkuuluvuudella on monia hyviä aivovaikutuksia. Yhteenkuuluvuuden kokemus luo psykologista turvaa, mikä vähentää haitallista stressiä ja sen aivovaikutuksia.
Aivoliitosta kerrotaan, että sosiaalisella eristäytyneisyydellä on vastaavasti haitallisia terveysvaikutuksia. Tuoreiden tutkimustulosten mukaan se saattaa lisätä muistisairauksien riskiä. Joukon ulkopuolelle jääminen tai sen uhka saa aivot reagoimaan voimakkaasti.
Uskovien yhteisö on yksi monista yhteisöistä, joihin Jumalan lapsi kuuluu. Siihen liittyen pätevät samat lainalaisuudet kuin maallisiin yhteisöihin kuulumisessa. Sen jäsenille tekee hyvää, jos saa kokea yhteenkuuluvuutta yhteisen asian äärellä. Päinvastoin, reunalla olemisen tai ulkopuolisuuden kokemukset voivat tuntua vaikeilta.
Uskovaisten yhteisöllä on aikaan sidottu, ulkonainen ulottuvuus, mutta syvimmiltään se on maan päällä uskossa kilvoitteleva Jumalan seurakunta. Raamatun mukaan kysymys on Kristuksen ruumiista, jonka Pyhä Henki yhdistää.
Kolossalaiskirje (2:19) kuvaa seurakuntaa Kristuksen ruumiiksi, jonka yhdistäjänä ja päänä on Kristus itse. Vaikka osa tämän seurakunnan jäsenistä elää täällä ajassa, seurakunta on jo nyt osallinen iankaikkisuudesta. Sen jäseniä ovat myös ennen uskoneet pyhät, jotka ovat päässeet perille.
Suviseuroissa ja kesän muissa seuroissa koolla on osa maan päällä kilvoittelevan Jumalan seurakunnan jäsenistä. Yhtä lailla osallisia ovat ne seurakunnan jäsenet, jotka eivät syystä tai toisesta ole paikalla. Osallisuus on ennen muuta Pyhän Hengen vaikuttamaa yhteyttä.
Jumalan seurakuntaan kuuluminen ei ole riippuvainen ihmisen tuntemuksista, ei edes hienoista hetkistä suuren seurakansan keskellä. Yhteenkuuluvuus perustuu siihen, että saa kokea osallisuutta Kristuksen valmistamasta pelastuksesta. Tämä osallisuus kiteytyy henkilökohtaiseen kokemukseen syntien anteeksi saamisesta.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys