Tarja Korri
Laulut ja virret ovat merkinneet minulle nuoresta asti tosi paljon. Aina, kun oli mahdollista, kuuntelin kotona SRK:n laulukasetteja ja kirkkolaulutilaisuuksissa äänitettyjä lauluja. Jossain vaiheessa oli tapana, että joku äänitti kirkossa laulut kasetille ja niitä sitten kopioitiin toisille. Oli suuri ilo saada uusi laulukasetti. Minulla on niitä vieläkin paljon tallessa. Kaseteissa saattoi joskus nauha pyörähtää väärinpäin. Silloin piti ottaa ruuvimeisseli käteen, avata kasetti ja kääntää nauha oikein päin.
Koska en päässyt lapsena soittotunneille, päätin opetella itse soittamaan. Siinä oli hyvänä apuna SRK:n kasetti ja siihen liittyvä kirja, josta pystyi harjoittelemaan. Soittotaitoni ei ole vieläkään kehittynyt laulujen ja virsien säestystä pidemmälle. Harjoituskasetti on tallessa, mutta kirjan olinpaikasta ei ole tietoa.
Nuorempana osasin suurimman osan Siionin lauluista ja myös monia virsiä ulkoa, mutta laulukirjauudistuksen myötä kaikki uudistetut sanat eivät ole jääneet mieleen. Osittain syynä on se, että omistan paljon ihania levyjä, joissa lauletaan vanhoilla sanoilla, ja niitä tulee edelleen kuunneltua.
Siionin laulukirja ja virsikirja on jaoteltu moniin eri aihepiireihin. Virsikirjan adventista alkava osio jatkuu kirkkovuoden tapahtumien mukaan joulun, uudenvuoden, loppiaisen sekä kynttilän- ja Marianpäivän jälkeen Getsemaneen ja Golgatalle. Kristuksen taivaaseenastuminen ja helluntain jälkeen aiheena on Pyhä Kolminaisuus Pyhän Hengen vuodattamisen muistoksi. Kirkkovuoden lopulla tulevat Mikkelinpäivän ja pyhäinpäivän virret sekä kirkkovuoden päätös. Voisi ajatella, että seuraava osio on aloitettu tärkeimmän aiheen perusteella; Kristuksen seurakunta ja Jumalan sana. Kaikkiaan eri aihepiirejä on 48.
On vaikea keksiä tilannetta, mihin ei löytyisi sopivaa laulua tai virttä. Aamu- ja iltavirsien lisäksi eniten virsiä sisältäviä osioita ovat Kristuksen kärsimys ja kuolema, Usko Jeesukseen, Ahdistukset ja lohdutus, Kiitos ja ylistys sekä Kuolema. Nämä ovatkin uskon perusasioita ja niitä, jotka monesti liittyvät elämän matkaan ja viimein kuolemaan.
En tutkinut, mikä olisi virsikirjan vanhin virsi, mutta ainakin yhden virren löysin vuodelta 568. Tämä asia onkin minua monesti ihmetyttänyt: laulaessani jotain virttä ajattelen, miten ajankohtaiset sanat ovatkaan, ja sitten huomaan, että virsi saattaakin olla hyvin vanha. "Millainen on aikamme? Riidan raastama on se. Itsekkäästi ihminen toimii toista syrjien. Miksi onni pakenee? Aikamme sen turmelee. Synti täällä myrkyttää kauneintakin elämää." Virsi 598 on kirjoitettu vuonna 1659, mutta on ajankohtainen tänäänkin.
"Muuttuva maailma" -osiossa on muitakin virsiä, jotka voisivat olla nykypäivänä kirjoitettu, mutta ovat satojen vuosien takaa. Erittäin puhutteleva on virsi 600. Vankeudessa kirjoitettu virsi kuvastaa niin lujaa luottamusta ja uskoa Jumalaan, että sitä voi vain ihmetellä. Miten kaiken pahuuden keskellä voi kirjoittaa: "Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan olemme kaikki hiljaa kätketyt"?
Kaikki laulu- ja virsikirjan laulut eivät pääse juurikaan käyttöön. Uusimmassa Siionin laulut -kirjassa on paljon lauluja, joita en ole kuullut laulettavan koskaan. Kun olin seurasäestäjänä, joskus olisi tehnyt mieli valita joku aivan outo laulu yhdessä laulettavaksi, mutta vajavaisella säestystaidollani en uskaltanut. Joku säestäjä, joka taitaa nuotit paremmin, voisi alkaa ehdotella laulettavaksi myös oudompia lauluja. Sieltä voisi löytyä uusia kauniita helmiä. Itselleni lempilauluja ovat ne, joissa sekä sanat että sävel puhuttelevat.
Elämäntilanne vaikuttaa siihen, mikä laulu on milloinkin tärkeä. Joskus tarvitsee lohdutusta ahdistukseen ja suruun, joskus kiitoslaulu on kirkkaimpana mielessä. Jos pitäisi valita vain yksi laulu satojen joukosta, ehkä se olisi virsi 343 "Voisinpa Jeesuksestani nyt laulaa sydämestäni!"
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys