JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Ääretön lupa omalle kokemiselle

18.3.2026 13.00

Juttua muokattu:

18.3. 10:07
2026031810073820260318130000

Mi­nul­le kaik­ki nel­jä vuo­de­nai­kaam­me ovat mel­ko sa­ma­nar­voi­sia. En siis ole esi­mer­kik­si eri­tyi­sen ke­vät- tai syk­syih­mi­nen. Toki ke­säl­lä moni toi­min­ta on hel­pom­paa. Tal­vel­la ki­pa­kas­sa pak­ka­ses­sa on kui­vaa mut­ta kyl­mää. No, vaa­te­tus­ky­sy­mys – kaik­ki­na vuo­de­nai­koi­na pär­jää­mi­nen siis. Näin al­ku­ke­vääs­tä maa­lis­kuus­sa rei­lus­ti li­sään­ty­nyt va­loi­suus on toki iha­naa.

Kir­joi­tin ai­em­min maa­il­man­jär­jes­tyk­sen muut­tu­mi­ses­ta. Vä­hän sa­maa koen sää­o­lo­jen suh­teen. Edel­leen Suo­mes­sa on nel­jä vuo­de­nai­kaa. Suu­ret luon­non­ka­tast­ro­fit ei­vät ko­et­te­le mei­tä muu­ten kuin jos­kus uk­kos­puus­kien muo­dos­sa. Mut­ta olet­te­ko huo­man­neet, et­tä niin kut­su­tut ”sam­mak­ko­mie­het” ovat ka­don­neet? Siis he, jot­ka en­nus­te­li­vat tu­le­via sää­o­lo­ja kuka mis­tä­kin lu­kien. Mi­kään en­nus­ta­mi­nen ei ole vai­ke­am­paa kuin tu­le­vai­suu­den en­nus­ta­mi­nen…

Ur­baa­nin ar­ki­päi­vän ku­vaa­ja­na löy­dän koh­tei­ta koko vuo­den ym­pä­ri. Kä­vin muu­ta­ma viik­ko sit­ten Tam­pe­reel­la, mis­sä ku­vai­lin muun mu­as­sa Tam­mer­kos­ken ja Ra­ti­nan su­van­non mai­se­mia. Hel­mi­kuun lo­pun au­rin­koi­nen ja su­mui­nen aa­mu an­toi mu­ka­via ai­hei­ta.

Tammerkosken voimalaitoksen padon yli johtava silta

Tammerkosken voimalaitoksen padon yli johtava silta

Heska Korhonen

Nel­jäs­tä vuo­de­na­jas­ta pu­hut­ta­es­sa ajat­te­len il­man muu­ta An­to­nio Vi­val­din Nel­jä vuo­de­nai­kaa -viu­lu­kon­sert­toa. Te­ok­seen on kir­joi­tet­tu so­net­te­ja, sa­noi­tuk­sia. Jon­kun läh­teen mu­kaan il­mei­ses­ti sä­vel­tä­jä on it­se ne kir­joit­ta­nut, niin hy­vin ne so­pi­vat ky­sei­seen mu­siik­kiin (läh­de esim. https://hu­man.lib­re­texts.org). Ajat­te­len, et­tä nuo kau­niit sa­nat so­pi­vat var­mas­ti hy­vin ete­läi­sen Eu­roo­pan ke­vää­seen, eh­kä ei­vät sa­mal­la ta­val­la mei­dän maa­lis­kuu­hun.

Edel­lä ole­van Vi­val­din li­säk­si nau­tin esi­mer­kik­si Beet­ho­ve­nin kol­man­nes­ta pi­a­no­kon­ser­tos­ta. Var­sin­kin tie­tys­sä elä­män­vai­hees­sa koin sen ku­vaa­van omaa nuo­ruut­ta­ni, jos­ta muu­ten Beet­ho­ven ei tien­nyt mi­tään!

Ajat­te­len, et­tä voin naut­tia eri tai­teen la­jeis­ta niin kuin it­se ne koen. En ole pe­reh­ty­nyt al­ku­teks­tei­hin; en opis­kel­lut mi­tään ver­baa­li­sen, vi­su­aa­li­sen tai au­di­tii­vi­sen tai­teen alal­ta. Minä vaan nau­tin ihan omin lu­vin. Näin aja­tel­tu­na en näe ole­van vää­rää ta­paa ihas­tel­la maa­laus­ta, lu­kea ru­noa tai kuun­nel­la mu­siik­kia. Pu­huin täs­tä nä­ke­myk­ses­tä­ni ys­tä­vä­ni, mu­sii­kin am­mat­ti­lai­sen kans­sa. Hän sa­noi, et­tä ”met­sän hal­ki kul­kee mon­ta pol­kua, ei­kä mi­kään niis­tä ole vää­rä”. Pää­a­sia on, et­tä ko­ke­mus tuot­taa mie­li­hy­vää.

Uu­del­leen ja uu­del­leen kuun­te­len jo­tain Bac­hin ki­pa­let­ta, luen Poh­jan­pään ru­noa tai kat­se­len Ate­neu­min py­sy­viä, suu­ria suo­ma­lai­sia tai­de­te­ok­sia. Mie­les­tä­ni hy­vän tai­teen yk­si tun­nus­merk­ki on, et­tä sen pa­riin ha­lu­aa pa­la­ta ai­na vaan uu­del­leen ja uu­del­leen.

Koko kaupungin pihan taidetta

Koko kaupungin pihan taidetta

Heska Korhonen

Nau­tin mo­nen­lai­ses­ta tai­tees­ta. Tam­pe­reel­la on rän­sis­ty­nei­den ra­ken­nus­ten muo­dos­ta­ma niin kut­sut­tu van­han kul­ku­tau­ti­sai­raa­lan kort­te­li, jos­sa eräs hen­ki­lö piti ”koko kau­pun­gin pi­haa”. Siel­lä sa­dat ja tu­han­net ih­mi­set ovat käy­neet maa­laa­mas­sa alus­toi­hin ja sei­niin ku­via, te­ke­mäs­sä ins­tal­laa­ti­o­ta, viih­ty­mään mu­sii­kin pa­ris­sa. Kier­te­lin siel­lä erää­nä py­hä­päi­vä­nä ja hif­fa­sin, et­tä vaik­ka eh­kei näis­tä te­ok­sis­ta ku­kaan mi­tään mak­sai­si, ne ovat tai­det­ta, yk­sit­täi­sen ih­mi­sen tuot­ta­mia tai­de­te­ok­sia.

Vä­hän niin kuin mi­nun va­lo­ku­va­ni­kin – mi­nun yk­sit­täi­sen ih­mi­sen luo­mia jut­tu­ja. Nau­tin nii­den ot­ta­mi­ses­ta, luo­mi­ses­ta ja tu­lok­sis­ta usein ihan it­sek­se­ni. Jos­kus toki jaan tuo­tok­sia mui­den mah­dol­li­ses­ti nau­tit­ta­vak­si.

Ratinan suvannon jälkeen aukeaa Pyhäjärvi

Ratinan suvannon jälkeen aukeaa Pyhäjärvi

Heska Korhonen

HeskaKorhonen
Olen eläkeläinen, puoliso, isä ja ukki. Asun Valkeakoskella, Pirkanmaalla. Lempäälän siioni, uskovaisten yhteisö, on ’kotipesäni’. Puolison ja perheen kanssa vietän merkittävän osan ajastani. Jonkin verran olen Jumalan valtakunnan töissä mukana. Sitten harrastelen valokuvausta, kirjoittamista, luon lehdyköitä. Liikun vähän. Siinä se. Palautetta voi lähettää osoitteeseen korhonen.heska@gmail.com.
18.3.2026

Minä olen A ja O, alku ja loppu. Sille, jolla on jano, minä annan lahjaksi vettä elämän veden lähteestä. Ilm. 21:6

Viikon kysymys