Ter­veys voi­daan mää­ri­tel­lä ruu­miil­lis­ten ja hen­kis­ten sai­rauk­sien pois­sa­o­lo­na tai hy­vä­nä ruu­miin ja mie­len ti­la­na, jota par­hai­ten ku­vaa sana hy­vin­voin­ti. Ko­ke­mus ter­vey­des­tä on sub­jek­tii­vi­nen, kos­ka ver­taam­me olo­ti­laam­me ai­kai­sem­piin ko­ke­muk­siim­me. Toi­saal­ta lää­ke­tie­teel­li­ses­ti ja esi­mer­kik­si va­kuu­tu­soi­keu­den nä­kö­kul­mas­ta ter­veyt­tä ar­vi­oi­daan eri elin­toi­min­to­jen osal­ta tie­teel­li­ses­ti suh­tees­sa bi­o­lo­gi­seen stan­dar­diin, jota pi­de­tään nor­mi­na.

Kan­san­ta­lou­den nä­kö­kul­mas­ta ter­veys on iso asia. Ter­vey­den­huol­lon vuo­tui­nen kus­tan­nus on Suo­mes­sa 19 mil­jar­dia eu­roa. Se on liki 10 pro­sent­tia brut­to­kan­san­tuot­tees­ta. Eri­tyis­sai­raan­hoi­don ja pe­rus­ter­vey­den­huol­lon osuus kus­tan­nuk­sis­ta on noin 50 pro­sent­tia (Ti­las­to­kes­kus).

Hen­ki­lö­koh­tai­sen hy­vin­voin­nin kan­nal­ta ter­veys on mo­nel­la ta­paa erit­täin tär­keä asia ih­mi­sil­le. Täs­tä syys­tä ter­vey­teen liit­ty­vään lää­ke- ja tek­no­lo­gi­a­ke­hi­tyk­seen pa­nos­te­taan val­ta­via sum­mia. Mark­ki­na­ka­na­vat ovat pul­lol­laan neu­vo­ja ja tuo­te­tar­jouk­sia pa­rem­man ter­vey­den­ti­lan saa­vut­ta­mi­sek­si.

Tämä Sii­o­nin Lä­he­tys­leh­den nu­me­ro tar­kas­te­lee ai­het­ta mo­nis­ta eri nä­kö­kul­mis­ta. Yk­si tär­keä nä­kö­kul­ma on mei­dän jo­kai­sen oma vas­tuum­me. Al­ko­ho­lin suu­ri ku­lu­tus on erit­täin suu­ri ter­vey­suh­ka ja mo­nien so­si­aa­lis­ten on­gel­mien syy yh­teis­kun­nas­sam­me. Kris­tit­tyi­nä ha­lu­am­me nou­dat­taa eh­do­ton­ta rait­tiut­ta al­ko­ho­lin ja huu­mei­den suh­teen. Myös tu­pak­ka on suu­ri ter­veys­ris­ki. Vaik­ka tu­pa­koit­si­joi­den osuus on las­ke­nut lä­hes kai­kis­sa ikä­luo­kis­sa kol­men vuo­si­kym­me­nen ajan, edel­leen vii­de­so­sa suo­ma­lai­sis­ta polt­taa. On hyvä, et­tä uu­si tu­pak­ka­la­ki ot­taa tiu­kan ra­joit­ta­van kan­nan tu­pa­koin­tiin jul­ki­sil­la pai­koil­la. Tätä on hyvä poh­tia myös rau­ha­nyh­dis­tyk­sis­sä. Hen­ki­lö­koh­tais­ta vas­tuu­ta hy­vin­voin­nis­ta ja ter­vey­des­tä on hyvä to­teut­taa myös jär­ke­vien ruo­kai­lu- ja lii­kun­ta­ta­po­jen avul­la. Niil­lä on mer­kit­tä­vä sai­rauk­sia en­nal­ta­eh­käi­se­vä vai­ku­tus.

Ter­veys on suu­ri Ju­ma­lan lah­ja ja osa jo­ka­päi­väis­tä lei­pää, jota pyy­däm­me Isä mei­dän -ru­kouk­ses­sa. Jee­sus opet­taa mei­tä vas­tuu­seen Ju­ma­lan an­ta­mis­ta lah­jois­ta (Matt. 25:14–30). Ter­veys ei kui­ten­kaan ole it­ses­tään­sel­vyys. Ju­ma­la sal­lii meil­le myös sai­rauk­sia. Raa­mat­tu opet­taa, et­tä nii­den­kin kaut­ta Ju­ma­la kir­kas­taa meil­le ja lä­him­mäi­sil­lem­me voi­maan­sa ja hy­vyyt­tän­sä (Joh. 9).

Ter­veys- ja sai­raus-kä­sit­tei­tä käy­te­tään myös us­ko­no­pil­lis­ten asi­oi­den yh­tey­des­sä. Paa­va­li kir­joit­taa ter­veel­li­ses­tä opis­ta (Tit. 1:9). Roo­ma­lais­kir­jees­sä hän to­te­aa oman ko­ke­muk­sen­sa syn­nin vai­ku­tuk­ses­ta (Room. 7:23–25). Syn­ti ai­heut­taa mur­het­ta, ”hen­gel­lis­tä sai­raut­ta”. Jee­sus so­vit­ti syn­tim­me ja kan­toi sai­rau­tem­me (Jes. 53).

Kim­mo Puo­li­tai­val

Jul­kais­tu Sii­o­nin Lä­he­tys­leh­des­sä 10/2015