JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Matkaevääksi

”Teillä on valo, uskokaa valoon”

Matkaevääksi
31.1.2024 10.00

Juttua muokattu:

30.1. 14:50
2024013014502420240131100000

Esko Vanhala

Esko Vanhala

Ola­vi Val­li­vaa­ra

Syn­tiin­lan­kee­mus on nou­dat­ta­nut sa­maa kaa­vaa ai­ko­jen alus­ta läh­tien. Sie­lun­vi­hol­li­nen kiu­sa­si en­sim­mäis­tä ih­mis­pa­ria, joka epäi­li Ju­ma­lan sa­naa: ”On­ko Ju­ma­la to­del­la sa­no­nut niin?” (1. Moos. 3:1).

Sie­lun­vi­hol­li­nen kiu­saa myös tä­nään. Se kuis­kaa: ”Ei se us­ko­mi­nen voi niin tark­kaa ol­la. Ei­hän se ke­nel­tä­kään ole pois­sa, jos minä täs­sä asi­as­sa vä­hän ajat­te­len toi­sin.”

Näin ih­mi­nen pik­ku hil­jaa ru­pe­aa muis­sa­kin asi­ois­sa ajat­te­le­maan toi­sin kuin Ju­ma­lan sana opet­taa. Seu­roi­hin ei enää kiin­nos­ta men­nä. Enem­män kiin­nos­ta­vat ne pai­kat, jois­sa ei ha­lun­nut ai­em­min us­kon vuok­si käy­dä. Py­hän Hen­gen an­ta­mien neu­vo­jen si­jaan kuun­nel­laan vain oman it­sen­sä ään­tä.

Kes­kus­te­lin ker­ran ys­tä­vä­ni kans­sa hä­nen kuu­lu­mi­sis­taan ja elä­mäs­tään. Ha­lu­sin aras­ti neu­voa hän­tä va­hin­gol­li­ses­ta elä­män­ta­vas­taan. Hän vas­ta­si: ”Kyl­lä minä tie­dän, en­kä minä us­kos­ta­ni luo­vu.”

Ju­ma­lan sa­nan oh­jeet ovat sel­ke­ät ja hy­vät jo­kai­sel­le. Ne va­lai­se­vat kuin kirk­kaat va­lot pi­me­äs­sä va­el­ta­vaa. Ju­ma­lan sa­naa ei kan­na­ta epäil­lä – oman jär­ken­sä aja­tuk­sia kan­nat­taa. Jo­han­nes kir­joit­taa kir­jees­sään: ”Ju­ma­la on valo, hä­nes­sä ei ole pi­mey­den häi­vää” (1. Joh. 1:5).

Us­ko­vai­se­na on vai­kea ja mah­do­ton säi­lyä, jos sa­mal­la elää syn­nis­sä. Tämä tu­lee esil­le myös Jo­han­nek­sen kir­joi­tuk­ses­sa: “Jos sa­nom­me elä­väm­me hä­nen yh­tey­des­sään, mut­ta va­el­lam­me pi­me­äs­sä, me va­leh­te­lem­me em­me­kä seu­raa to­tuut­ta” (1. Joh. 1:6).

Luok­se­ni tuli vii­me ke­sä­nä iloi­nen ih­mi­nen. Hän ker­toi, et­tä oli saa­nut us­kon lah­jan ta­kai­sin. Hän jat­koi pu­het­taan: ”Sinä et tie­dä, kuin­ka pi­meä minä olen nämä vuo­det ol­lut. Ai­na sa­no­taan, et­tä kun us­ko­vai­nen luo­puu us­kos­taan, hä­nel­le jää tie­to, mi­ten voi pa­la­ta Ju­ma­lan val­ta­kun­taan. Mi­nun koh­dal­la­ni se ei pi­tä­nyt paik­kaan­sa. Minä pi­me­nin täy­sin epä­us­kos­sa­ni, ei jää­nyt mi­tään tie­toa. Täs­sä olen nyt, kun Ju­ma­la on aut­ta­nut mi­nut ta­kai­sin val­ta­kun­taan­sa.”

Jee­suk­sen sa­nat ovat vie­lä­kin tot­ta. “Kul­ke­kaa niin kau­an kuin teil­lä on valo, et­tei pi­meys sai­si tei­tä val­taan­sa. Joka kul­kee pi­me­äs­sä, ei tie­dä, min­ne on me­nos­sa. Niin kau­an kuin teil­lä on valo, us­ko­kaa va­loon, jot­ta teis­tä tu­li­si va­lon lap­sia.” (Joh. 12:35–36.)

Ju­ma­lan lap­si on ar­mah­det­tu syn­ti­nen. Hän ha­lu­aa us­koa omat syn­tin­sä an­teek­si. Us­ko­vai­set saar­naa­vat­kin mie­lel­lään syn­nit an­teek­si Jee­suk­sen ni­mes­sä ja so­vin­to­ve­res­sä. Sil­loin elä­vää us­koa kai­paa­va pää­see pi­mey­des­tä hä­nen ih­meel­li­seen va­loon­sa (1. Piet. 2:9).

19.5.2024

Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän. sJoh. 3:16

Viikon kysymys