JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Matkaevääksi

Päämäärä motivoi uskomaan

Matkaevääksi
26.4.2023 5.00

Juttua muokattu:

26.4. 08:59
2023042608594320230426050000

Anu Tofferi

Anu Tofferi

Erk­ki Jo­en­suu

Iha­nim­mat ta­voit­teet al­ka­vat yl­lät­tä­vi­nä unel­mi­na, ki­hel­möi­vät mie­les­sä, unoh­tu­vat ja taas pa­laa­vat. Jos unel­ma muut­tuu suun­ni­tel­mak­si ja saa pää­mää­rän, voi sii­tä hel­pom­min kes­kus­tel­la. To­teut­ta­mi­ses­sa on sit­ten tär­ke­ää si­säi­nen pol­te, in­to­hi­mo asi­aan, sa­no­vat mo­ti­vaa­ti­on asi­an­tun­ti­jat.

Pie­ta­ril­le elä­män iha­nin asia oli ”uu­si elä­mä”. Hän kiit­ti Her­ran Jee­suk­sen Kris­tuk­sen isää, joka oli he­rät­tä­nyt hä­nen ja us­kon ys­tä­vien sy­dä­men polt­teek­si ja in­to­hi­mok­si Jee­suk­sen Kris­tuk­sen (1. Piet. 1: 3,8). Kris­ti­no­pin (1946) sa­nat to­teu­tui­vat: ”Elä­mäm­me kal­lein asia on Ju­ma­lan ja Va­pah­ta­jam­me Jee­suk­sen Kris­tuk­sen tun­te­mi­nen ja Ju­ma­lan lap­sek­si pää­se­mi­nen”.

Pie­ta­ria oli aut­ta­nut pa­ran­nuk­seen hä­nen ra­kas ve­li­poi­kan­sa And­re­as, joka oli kuul­lut Jo­han­nes Kas­ta­jan sa­nat: ”Kat­so­kaa: Ju­ma­lan Ka­rit­sa!” (Joh. 1: 35–42). Jee­suk­sen ka­las­tu­sih­me mur­si vas­taan­han­goi­tel­leen Pie­ta­rin: ”Si­mon Pie­ta­ri lan­ke­si Jee­suk­sen jal­koi­hin ja sa­noi: ’Mene pois mi­nun luo­ta­ni, Her­ra! Minä olen syn­ti­nen mies.’” Jee­sus ra­kas­ti: ”Älä pel­kää. Täs­tä läh­tien sinä olet ih­mis­ten ka­las­ta­ja.” Ka­las­ta­ja­vel­jek­sis­tä tuli Jee­suk­sen ope­tus­lap­sia, Ju­ma­lan lap­sia. (Luuk. 5:8–11.) Hei­dän sy­dä­men­sä täyt­ti Ju­ma­lan rau­ha.

Pie­ta­rin ”uu­den elä­män” eli us­kon pää­mää­rä oli ajal­lis­ta elä­mää suu­rem­pi. Se ulot­tui kuo­le­man jäl­kei­seen ian­kaik­ki­suu­teen. Us­kos­sa Ju­ma­la an­toi hä­nel­le ”elä­vän toi­von he­rät­tä­mäl­lä Jee­suk­sen Kris­tuk­sen kuol­leis­ta” (1. Piet. 1:3). ”Me tie­däm­me, et­tä vaik­ka tämä mei­dän maal­li­nen telt­ta­ma­jam­me pu­re­taan­kin, Ju­ma­lal­la on tai­vaas­sa mei­tä var­ten ikui­nen asun­to, joka ei ole ih­mis­kät­ten työ­tä” (2. Kor. 5: 1). Ju­ma­la lu­pa­si var­jel­la omi­aan tai­vaan ko­tiin as­ti.

Ih­mis­mie­li ei pys­ty ym­mär­tä­mään us­kon pää­mää­rää, elä­mää tai­vaas­sa. Pie­ta­ri opet­taa ih­mi­siä ku­vaa­mal­la tai­vaan ko­tia pe­rin­nök­si. Maal­li­nen pe­rin­tö ka­to­aa, ra­han ar­von syö inf­laa­tio, ta­lot ja ta­va­rat rän­sis­ty­vät. Us­kos­sa elä­vä toi­vo koh­dis­tuu pe­rin­töön, joka ”ei tur­mel­lu, ei tah­raan­nu ei­kä kuih­du”. Se on ian­kaik­ki­nen, lop­pu­ma­ton. (1. Piet. 1:4.)

Raa­mat­tu ja lau­lut an­ta­vat aa­vis­tuk­sen tai­vaal­li­sen elä­män iha­nuu­des­ta sa­noil­la, jot­ka voi ym­mär­tää. Sen ar­voa ku­vaa­vat ku­nin­kaal­li­set rik­kau­det, kul­tak­ruu­nut ja ja­lo­ki­vet. Elä­mä­kin on eri­lais­ta: ei ole enää vai­vo­ja, ei ki­pu­ja, ei kyy­ne­lei­tä, ei huo­lia, ei­kä su­ru­ja. Vaat­teet ovat val­ke­at, syn­nis­tä tah­rat­to­mat.

On loh­dul­lis­ta lu­kea ku­vauk­sia ker­ran koit­ta­vas­ta ilos­ta: ”rie­muit­set­te, vaik­ka nyt jou­dut­te­kin jon­kin ai­kaa kär­si­mään mo­nen­lai­sis­sa ko­et­te­le­muk­sis­sa”, ”kul­ta­kin ko­e­tel­laan tu­les­sa”, ”te rie­muit­set­te sa­noin ku­vaa­mat­to­man, kir­kas­tu­neen ilon val­las­sa, sil­lä te saa­vu­tat­te us­kon pää­mää­rän, sie­lu­jen pe­las­tuk­sen.” (1. Piet. 1:6–9.)

15.7.2024

Hän loistaa valona, hän säteilee kirkkautta, hohde verhoaa hänen suuren voimansa. Hab. 3:4

Viikon kysymys