Rauhalla tarkoitetaan valtioiden välistä normaalia sovinnon tilaa; sodan tai aseellisen konfliktin vastakohtaa. Filosofisesti ajateltuna rauha on sodan, väkivallan ja sorron poissaoloa. Käytännössä rauhan säilyminen kansakuntien kesken pohjautuu kansainvälisiin sopimuksiin ja lakeihin sekä ihmisoikeuksien noudattamiseen.
Kautta aikojen kansakunnat ovat nousseet toisiaan vastaan ja ratkaisseet ongelmiaan taistellen ase kädessä. Muistamme jo Raamatun historiasta kertomuksia Israelin kansan käymistä sodista. 1900-luvulta tunnemme veriset ensimmäisen ja toisen maailmansodan sekä Suomen talvi- ja jatkosodan. Vietnamin ja Persianlahden sodat sekä Lähi-idän ja Ukrainan viimeaikaiset tapahtumat ovat tulleet lähellemme tiedotusvälineiden kautta.
Lähes päivittäin kuulemme uutisia terroriteoista, joissa syyttömät ihmiset kuolevat tai loukkaantuvat. Ihmiskunnan historian voidaan todeta perustellusti olevan konfliktien ja sotien historiaa.
Rauhantahtoinen maa
Me suomalaiset olemme saaneet iloita pitkään vallinneesta rauhan jaksosta. Jumala on siunannut isänmaallemme rakentamisen ajan. Suomi on hyvinvointivaltio, josta haetaan oppia, ja Suomea arvostetaan maailmalla. Maamme ulkopolitiikka on rauhantahtoista, ja me rakennamme yhteyttä kansakuntien välille. Suomi pyrkii vaikuttamaan kansainvälisellä yhteistyöllä kriisien erilaisiin taustasyihin sekä hakee rauhanomaisia ratkaisuja itse konfliktitilanteisiin. Keskeisinä toimijoina rauhantyössä ovat olleet maamme arvostetut presidentit, joista Martti Ahtisaari on palkittu Nobelin rauhanpalkinnolla.
YK:n tärkeä rooli rauhantyössä
Yhdistyneet kansakunnat (YK) perustettiin toisen maailmansodan jälkeen edistämään kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta, oikeudenmukaisuutta sekä ihmisoikeuksia. Johtoajatuksena YK:n perustamiselle oli ajatus "ei koskaan enää". Nykyään lähes kaikki valtiot ovat liittyneet jäseniksi YK:hon, ja sillä on merkittävä rooli kansakuntien yhdistämisessä sekä alueellisten konfliktien ratkaisemisessa. Monet suomalaiset ovat olleet menestyksellisesti YK:n alaisissa rauhanturvaamisoperaatioissa eri puolilla maailmaa. Suomea on pidetty rauhanturvaamisen suurvaltana ja suomalaisia rauhanturvaajia arvostetaan kriisikohteissa.
Turvallisuusuhkiin varauduttu
Suomi on vakaa ja turvallinen yhteiskunta, joka on järjestelmällisesti varautunut poikkeusoloihin. Lainsäädäntömme velvoittaa kaikkia viranomaisia ja osin yrityksiäkin varautumaan erilaisiin onnettomuuksiin, kriisitilanteisiin ja sota-aikaan.
Maamme puolustaminen perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja korkeaan maanpuolustustahtoon. Rajavartiolaitos valvoo rajojamme uskottavasti ja itsenäisesti. Poliisi huolehtii yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisestä sekä rikollisuuden torjunnasta. Palo- ja pelastusviranomaiset vastaavat osaltaan arkipäivän turvallisuudesta. Eri viranomaiset tekevät lisäksi tiivistä yhteistyötä toistensa kanssa sekä antavat toisilleen virka-apua.
Työni puolesta voin todeta, että maamme on hyvin varautunut suojelemaan ja puolustamaan kansalaisiaan kaikkia uhkia vastaan. Me voimme luottaa viranomaisten päivittäin tekemään laadukkaaseen työhön turvallisuutemme hyväksi.
Kristilliset arvot edistävät rauhaa
Eräänä keskeisimpänä asiana rauhan rakentamisessa näen kansakuntien ja ihmisten arvot ja asenteet. Kansainvälisten Ihmisoikeuksien sekä kansakuntien itsemääräämisoikeuksien kunnioittaminen luovat perustan valtioiden rauhanomaiselle rinnakkaiselolle. Kristilliset perusarvot ovat yksilöiden ja kansakuntien olemassaolon kulmakiviä. Ne on määritelty Raamatussa kymmenen käskyn laissa.
Esivanhempien työn kunnioitus, rakkaus isänmaahan ja sen luontoon sekä halu tehdä työtä isänmaamme rakentamiseksi ja puolustamiseksi ovat kansallisten perusarvojen ilmentymiä. Nämä arvot ovat syntyneet vuosisatojen kuluessa kansallisen kulttuurimme pohjalta ja ovat edelleen ajankohtaisia meille kaikille. Kodeissa, kouluissa, seurakunnissa ja puolustusvoimissa annettu kristillisten perusarvojen opetus ja kasvatus rakentavat suomalaista yhteiskuntaa ja ovat parasta rauhantyötä.
Raamattu opettaa meitä rakastamaan lähimmäisiämme niin kuin itseämme. Rakastaessamme lähimmäistämme me kunnioitamme häntä emmekä tahdo hänelle mitään pahaa. Anteeksiantamuksella korjataan ihmisten rikkoontuneita välejä ja rakennetaan rauhaa myös kansakunnille. Rauhattoman maailman keskellä saamme turvautua taivaallisen Isämme puoleen sillä rukouksella, että hän siunaisi ja varjelisi meitä, kirkastaisi ja kääntäisi kasvonsa meidän puoleemme ja antaisi meille rauhan; rauhan joka kestää.
Antero Aulakoski, rikosylikomisario
Kirjoitus on julkaistu Siionin Lähetyslehdessä 1/2015
Kuvituskuva: SRK:n kuva-arkisto
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys