KUVA: PEKKA LASSILA
KUVA: PEKKA LASSILA
Yhdistymisvapaus on perustuslaissa turvattu oikeus. Siihen kuuluu mahdollisuus perustaa yhdistys yhteisen tarkoituksen toteuttamiseksi, oikeus kokoontua ja käyttää sananvapautta. Hengellistä toimintaa turvaa myös uskonnonvapaus.
Laki edellyttää, että yhdistyksellä on säännöt, joista ilmenee sen tarkoitus, toimintamuodot ja päätöksentekojärjestys. Päätösvalta yhdistyksessä kuuluu sen jäsenille. Yhdistys saa elinvoimansa jäsentensä toiminnasta. Merkittävin kokous on yleensä vuosikokous, jossa tarkastellaan mennyttä toimintaa ja päätetään tulevasta.
Yhdistyksen johtokunta puolestaan päättää niistä asioista, joista laissa tai yhdistyksen säännöissä on niin määrätty. Johtokunnan päätehtävä on hoitaa yhdistyksen juoksevaa hallintoa sekä taloutta ja huolehtia niihin liittyvästä päätöksenteosta.
Rauhanyhdistysten toiminta on vakiintunut nykyiseen muotoonsa vuosikymmenten saatossa. Hengellisen herätyksen laajetessa 1900-luvun alkuvuosina toiminta tuli saada yhteiskunnallisen lain edellyttämiin puitteisiin. Järjestäytyminen on mahdollistanut evankeliumin työn tekemisen ja laajenemisen.
Hyvän hallinnon takeet
Yhteiskunnallisessa hallinnossa hyvän hallintotavan keskeisiä tuntomerkkejä ovat avoimuus, osallistuminen, vastuun selkeys ja johdonmukaisuus. Nämä sopivat hyvin tavoitteiksi myös rauhanyhdistysten toiminnassa. Hyvä hallinto varmistaa, että yhdistys toimii tarkoituksensa mukaan ja että sen toimielimet toimivat asianmukaisesti niille kuuluvia tehtäviä hoitaen, jäseniään palvellen ja heidän oikeuksistaan huolehtien.
Rauhanyhdistysten perustehtävä on hengellinen. Maallista ja hengellistä ei ole aina helppo erottaa toisistaan. Toiminta hengellisen tehtävän hoitamiseksi edellyttää monia toimintoja, joita pidämme maallisina tehtävinä – ajallisten asioiden hoitamisena. Perustehtävän täytäntöönpanosta vastaa johtokunta yhdistyksen yleisen kokouksen valtuuttamana.
Rauhanyhdistysten toiminta hengellisenä yhteisönä herättää aika ajoin keskustelua. Toiminnan sisällöstä ja tavoitteista syntyy mielikuvia. On hyvä pyrkiä siihen, että hallintomme toimii luottamusta herättäen ja uskottavasti. On turvallista katsoa toiminnan ytimeen: palveleeko toiminta yhdistyksen tarkoitusta? On hyvä palata kysymykseen, mitä varten yhdistys toimielimineen on olemassa.
Toimintaedellytykset evankeliumin työlle
Jumalan järjestys on hyvä ja toimii kaikkina aikoina. Ihmisellä ei voi olla suurempaa viisautta kuin Taivaan Isällä, jonka tunnemme järjestyksen Jumalaksi. Joskus tehtävämme ja asemamme kristillisyyden työssä saattavat saada tarpeetonta merkitystä omassa mielessämme.
On tärkeämpää kysyä, mitä varten olemme, kuin missä asemassa olemme. ”Joka tahtoo teidän seassanne ensimmäinen olla, se olkoon teidän palvelianne” (Matt. 20:27), oli Jeesuksen opetus. Saatamme myös kysellä oikeuksiemme perään, kun oikeampaa olisi kysyä, miten voin olla mukana työssä. ”Palvelkaa kukin toistanne sillä armolahjalla, jonka olette saaneet, Jumalan moninaisen armon hyvinä haltijoina” (1. Piet. 4:10).
Monet maalliset lait ja organisaatiot rakentuvat nykyäänkin Jumalan sanasta löytyville opetuksille. Jeesuksen opetuksessa suurimmaksi voimaksi kiteytyi rakkaus ja armo lähimmäisiä kohtaan. Pidämme huolta toinen toisistamme, kuljemme rinnalla ja tuemme. Toimimme näin yksittäisinä kristittyinä. Rauhanyhdistys organisaationa luo toimintaedellytyksiä evankeliumin työlle.
Avoin toiminta lisää luottamusta
Viestintä on olennainen osa hyvää hallintotapaa. Se edistää avoimuutta, joka saisi näkyä niin yhdistyksen sisällä kuin ulospäin. Viestinnän onnistuminen on ajassamme reunaehto monille asioille. Hengellisessä tehtävässä viesti on kaiken a ja o.
Raamatussa uskovaisten sanotaan olevan avoin kirje. Viesti, joka kulkee mukanamme, on meille yhteinen. Uskomisen asioista voimme jokainen kertoa. Viestinnän uusi tekniikka ja foorumit ovat voimavara ja suuri mahdollisuus evankeliumin työssä.
Toiminta voi osallistaa, samoin viestintä. Antaako yhdistyksen päätöksenteko jäsenilleen mahdollisuuden osallistua ja saavatko päätöksentekoon osallistuvat tietoa osallistumistaan varten?
Usko tekee työtä rakkauden kautta
Yhdistyksen jäseniä ja kaikkia sanankuulijoita palvelevan tehtävän tulee olla keskiössä. Rauhanyhdistysten tueksi on syntynyt aikanaan myös keskusyhdistys, SRK. Mitä tehtäviä kuuluu keskusyhdistykselle suhteessa paikallisiin rauhanyhdistyksiin? On tarpeen ja ajankohtaista päivittää tietomme vastuunjaosta. Kristillisyyden työ on yhteinen.
Ensimmäinen ja tärkein asia kaikissa kristillisyyden tehtävissä on omakohtainen usko ja siinä valvominen. Kun Jumalan valtakunta säilyy meille rakkaana, usko tekee työtä rakkauden kautta. Tehtävistä vastuuta kantaville sopii apostolin sana seurakunnan vanhimmille: ”Ottakaat siis itsestänne vaari ja kaikesta laumasta, johon Pyhä Henki on teidät piispoiksi pannut, kaitsemaan Jumalan seurakuntaa, jonka hän omalla verellänsä ansainnut on” (Ap. t. 20:28).
Esa Koukkari
Julkaistu Päivämiehessä 25.11.2015.
Monissa rauhanyhdistyksissä pidetään vuosikokous lähiaikoina.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys