Al­ko­ho­lis­mi on sai­raus, jo­hon sai­ras­tu­neel­la on pa­ko­no­mai­nen tar­ve juo­da al­ko­ho­lia ja hän tu­lee riip­pu­vai­sek­si al­ko­ho­lin saa­mi­ses­ta. Al­ko­ho­lis­tin on mah­do­ton­ta hal­li­ta juo­mis­taan, ja hän kär­sii sekä fyy­si­ses­tä et­tä psyyk­ki­ses­tä riip­pu­vuu­des­ta.

Vie­roi­tu­soi­rei­den il­me­tes­sä hän yleen­sä jat­kaa al­ko­ho­lin hai­tal­lis­ta käyt­töä. Al­ko­ho­lin lii­ka­käyt­tö voi ol­la joko kau­sit­tais­ta tai jat­ku­vaa. Pe­rin­nöl­li­sil­lä te­ki­jöil­lä on tär­keä osuus eri­tyi­ses­ti nuo­ruu­des­sa al­ka­vas­sa al­ko­ho­lis­mis­sa.

Al­ko­ho­lin käy­tön hai­tat

Al­ko­ho­li­riip­pu­vuu­den ke­hi­tyt­tyä hen­ki­lö käyt­tää al­ko­ho­lia suu­rem­pia mää­riä tai pi­tem­pään kuin hä­nen tar­koi­tuk­sen­sa oli. Hän ei myös­kään ky­ke­ne ha­lus­taan huo­li­mat­ta vä­hen­tä­mään tai lo­pet­ta­maan al­ko­ho­lin käyt­tö­ään, vaik­ka se ai­heut­taa huo­mat­ta­via hait­to­ja elä­mään.

Hu­ma­la­ti­loi­hin voi liit­tyä sam­mu­mis­ta ja muis­ti­kat­kok­sia. Seu­rauk­se­na voi ol­la ris­ti­rii­to­ja lä­heis­ten kans­sa, avi­oe­ro, vai­keu­det työs­sä tai työs­tä ir­ti­sa­no­mi­nen, ta­lou­del­li­set vai­keu­det, rat­ti­juop­pous, rik­keet tai ri­kok­set. Usein huo­mat­ta­va osa hen­ki­lön ajas­ta ku­luu al­ko­ho­lin hank­ki­mi­seen, käyt­töön tai käy­tös­tä toi­pu­mi­seen. Kiin­nos­tus mui­hin har­ras­tuk­siin vä­he­nee. Osa al­ko­ho­lis­teis­ta juo yk­si­nään tai sa­laa, osa ko­to­naan ja ra­vin­to­lois­sa.

Va­ka­va sai­raus­ti­la

Pa­ko­no­mai­nen, jat­ku­va ja hu­ma­la­ha­kui­nen al­ko­ho­lin käyt­tö ei ole luon­teel­taan tah­do­na­lais­ta käy­tös­tä, vaan on va­ka­va sai­raus­ti­la. Psy­ko­lo­gi­sel­la ta­sol­la riip­pu­vuu­den taus­tal­la voi ol­la hen­ki­lön taus­taan tai elä­män­ti­lan­tee­seen liit­ty­vä mie­lel­le sie­tä­mä­tön ris­ti­rii­ta. Al­ko­ho­lin käyt­tö voi ol­la kei­no pa­e­ta mie­len si­säis­tä sie­tä­mä­tön­tä avut­to­muu­den tun­net­ta, ah­dis­tu­nei­suut­ta tai la­maan­tu­mis­ta.

Bi­o­lo­gi­sel­la ta­sol­la pa­ko­no­mai­sen al­ko­ho­lin käyt­tö ai­heut­taa kes­kus­her­mos­ton toi­min­nan muu­tok­sen. Tämä muu­tos­ti­la kor­jau­tuu hi­taas­ti ja edel­lyt­tää usei­den kuu­kau­sien mit­tais­ta rai­tis­ta jak­soa. Toi­saal­ta tämä muu­tos pa­lau­tuu hel­pos­ti pit­kään­kin kes­tä­neen rait­tiin jak­son jäl­keen, jos hen­ki­lö al­kaa uu­del­leen juo­da, ja sik­si al­ko­ho­lis­miin sai­ras­tu­neen vaih­to­eh­to­na on yleen­sä py­sy­vä täy­del­li­nen rait­tius.

Mo­nia lii­tän­näis­sai­rauk­sia

Mo­net psy­ki­at­ri­set häi­ri­öt li­sää­vät al­ko­ho­lin on­gel­ma­käyt­töä ja al­ko­ho­li­riip­pu­vuu­den ke­hit­ty­mis­ris­kiä, kos­ka al­ko­ho­lin käyt­töön tur­vau­du­taan usein eri­as­teis­ten psyyk­kis­ten oi­rei­den lie­vit­tä­mi­sek­si.

Al­ko­ho­lin lii­ka­käy­tön taus­tal­la voi ol­la hoi­ta­ma­ton ma­sen­nus, ah­dis­tu­nei­suus­häi­riö tai kak­si­suun­tai­nen mie­li­a­la­häi­riö. Toi­saal­ta al­ko­ho­lin lii­ka­käyt­tö sekä ai­heut­taa et­tä vai­keut­taa ah­dis­tus-, pel­ko-, unet­to­muus- ja ma­sen­nu­soi­rei­ta.

Run­saa­seen ja pit­kä­ai­kai­seen al­ko­ho­lin­käyt­töön liit­tyy al­tis­tu­mi­nen ta­pa­tur­mil­le, ter­vey­del­li­siä on­gel­mia ja eli­mel­li­siä sai­rauk­sia, esi­mer­kik­si hai­ma­tu­leh­dus, ras­va­mak­sa, mak­sa­kir­roo­si, ai­vo­jen toi­min­nan häi­ri­öt tai sy­dän­li­has­vau­rio.

Per­he ja al­ko­ho­lis­mi

Al­ko­ho­lis­min ke­hit­ty­mi­nen kes­tää ta­val­li­ses­ti vuo­sia, jona ai­ka­na hen­ki­lö kiel­tää on­gel­ma­käyt­tön­sä tai vä­hi­tel­len li­sään­ty­vän riip­pu­vuu­ten­sa. Lä­hei­set kie­tou­tu­vat yleen­sä voi­mak­kaas­ti al­ko­ho­lis­miin ja al­ko­ho­lis­tin juo­mi­nen hal­lit­see muun per­heen elä­mää.

Sai­rau­teen liit­ty­vän hä­pe­ä­lei­man vuok­si lä­hei­set osal­lis­tu­vat usein asi­an sa­lai­luun ja peit­te­lyyn. Per­he voi eris­täy­tyä ih­mis­suh­teis­ta, lap­set ei­vät hä­pe­än vuok­si eh­kä ha­lua tuo­da ka­ve­rei­ta ko­tiin. Lä­hi­pi­rin sa­lai­le­va käyt­täy­ty­mi­nen voi yl­lä­pi­tää ja mah­dol­lis­taa al­ko­ho­lis­tin hai­tal­lis­ta elä­män­ta­paa.

On myös ta­val­lis­ta, et­tä al­ko­ho­lis­ti tois­tu­vas­ti lu­paa ol­la juo­mat­ta, mut­ta kos­ka ei voi hal­li­ta sai­raut­taan, rat­ke­aa yhä uu­del­leen juo­maan. Al­ko­ho­lis­ti lei­mau­tuu tä­ten va­leh­te­li­jak­si, kun ei voi lu­pauk­sis­taan huo­li­mat­ta ol­la juo­mat­ta. Toi­saal­ta kau­sit­tain al­ko­ho­lia lii­ka­käyt­tä­vä hen­ki­lö voi hy­vi­nä ai­koi­naan ol­la ah­ke­ra, miel­lyt­tä­vä ja vas­tuul­li­nen ai­kui­nen.

Mi­ten hoi­de­taan?

Mitä ai­kai­sem­min hen­ki­lö ky­ke­nee tun­nis­ta­maan ja ot­ta­maan va­ka­vas­ti li­sään­ty­vän on­gel­ma­käyt­tön­sä, sitä suu­rem­mal­la to­den­nä­köi­syy­del­lä hän voi op­pia hal­lit­se­maan al­ko­ho­lin käyt­tön­sä ja vält­tä­mään lii­tän­näis­sai­rau­det tai hai­tal­li­set psy­ko­so­si­aa­li­set seu­rauk­set.

Hoi­toon voi ha­keu­tua joko lää­kä­rin, psy­ko­lo­gin, mie­len­ter­veys­toi­mis­ton tai A-kli­ni­kan vas­taa­no­tol­le, jos hen­ki­lö ei ky­ke­ne omin avuin lo­pet­ta­maan al­ko­ho­lin on­gel­ma­käyt­tö­ään. Osa hyö­tyy AA-ryh­mis­tä tai muis­ta ryh­mä­hoi­dois­ta. Myös per­heil­le on omia hoi­to­ryh­miä.

Te­ra­peut­tis­ten hoi­to­muo­to­jen poh­ja­na on tuen an­ta­mi­nen ja muu­tok­seen kan­nus­ta­mi­nen. Hoi­dot tu­ke­vat muu­tos­ta rait­tiu­teen ja aut­ta­vat hen­ki­löä op­pi­maan mui­ta ah­dis­tuk­sen ja stres­sin hal­lin­ta­kei­no­ja kuin al­ko­ho­lin­käyt­tö. Uu­sia tun­tei­den sää­te­lyn muo­to­ja voi op­pia.

Lää­ke­hoi­toi­na voi­daan käyt­tää mie­li­a­la­lääk­kei­tä, al­ko­ho­lin käy­tön es­tä­vää lää­ki­tys­tä tai al­ko­ho­lin hu­mal­lut­ta­vaa vai­ku­tus­ta es­tä­vää lää­ki­tys­tä.

Per­he­te­ra­peut­ti­sis­sa hoi­dois­sa al­ko­ho­lis­mi näh­dään koko per­heen on­gel­ma­na ja et­si­tään kei­no­ja per­heen va­paut­ta­mi­seen hai­tal­li­ses­ta, al­ko­ho­lis­mia yl­lä­pi­tä­väs­tä käyt­täy­ty­mis­mal­lis­ta. Las­ten hy­vin­voin­ti on kes­keis­tä kai­kis­sa hoi­to­muo­dois­sa.

Avain­sa­na oma tah­to

Ei ole ole­mas­sa yh­tä ai­no­aa oi­ke­aa ta­paa pääs­tä al­ko­ho­lis­ta eroon – avain­sa­na hoi­don on­nis­tu­mi­sel­le on oma halu.

Hoi­to­jen tar­koi­tus on saa­da hen­ki­lö miet­ti­mään juo­mi­sen ja ret­kah­ta­mis­ten syi­tä ja et­si­mään juo­mi­sel­le eri­lai­sia tur­val­li­sia vaih­to­eh­to­ja. Oman mo­ti­vaa­ti­on löy­tä­mi­nen on tär­ke­ää, ja on­gel­ma­ti­lan­tei­den tun­nis­ta­mi­nen aut­taa es­tä­mään ret­kah­duk­sia.

Pa­ko­no­mai­sen al­ko­ho­lin­käy­tön lau­kai­se­va­na te­ki­jä­nä on usein omaan elä­män­ti­lan­tee­seen ja his­to­ri­aan liit­ty­vä ja mie­lel­le sie­tä­mä­tön avut­to­muu­den tun­ne. Sik­si tä­män ti­lan­teen tun­nis­ta­mi­nen, ym­mär­tä­mi­nen ja rat­kai­se­mi­nen muil­la ta­voin on toi­pu­mi­sen kan­nal­ta tär­ke­ää.

Ar­ja Mai­nio

Psy­ki­at­ri­an eri­kois­lää­kä­ri, do­sent­ti

Läh­teet:

Ter­veys­kir­jas­to

Duo­de­cim Käy­pä hoi­to

Mi­ten huo­leh­din lap­sis­ta­ni?: Kä­si­kir­ja van­hem­mil­le, joi­ta oma päih­tei­den­käyt­tö as­kar­rut­taa.

Voit lu­kea täl­lä vii­kol­la il­mes­ty­nees­tä Päi­vä­mie­hes­tä myös mui­ta al­ko­ho­li­ai­hei­sia jut­tu­ja.