M. O.

Tuk­hol­ma

SFC:n su­vi­seu­rat jär­jes­tet­tiin Tuk­hol­mas­sa Ruot­sis­sa tou­ko-ke­sä­kuun vaih­tees­sa. Per­jan­tai-il­ta­na seu­ro­jen oh­jel­mas­sa oli mes­su Tuk­hol­man suo­ma­lai­ses­sa kir­kos­sa. Ai­van van­han kau­pun­gin yti­mes­sä si­jait­se­va kirk­ko oli ää­ri­ään myö­ten täyn­nä. En­nen ti­lai­suu­den al­kua ym­pä­ril­tä kuu­lui pu­heen­so­ri­naa suo­mek­si, ruot­sik­si, eng­lan­nik­si ja nor­jak­si.

Mes­sus­sa lu­et­tiin teks­te­jä ru­kous­sun­nun­tail­ta. Li­tur­gi­na toi­mi­nut Tuo­mo A. Ko­mu­lai­nen Suo­mes­ta pu­hui, mi­ten tär­ke­ää us­ko­vai­sen on huo­leh­tia omas­ta us­ko­ne­lä­mäs­tään. Ru­koi­le­mi­nen on yk­si tär­keä tapa vah­vis­taa us­koa Ju­ma­lan sa­nan lu­ke­mi­sen, evan­ke­liu­min ja eh­tool­li­sen li­säk­si.

Niin ikään Suo­mes­ta saa­pu­nut Ari-Pek­ka Pa­lo­la roh­kai­si saar­nas­saan, et­tä us­ko­vai­nen voi luot­taa Ju­ma­laan kuin pie­ni lap­si ja pyy­tää asi­oi­ta Ju­ma­lal­ta kuin omal­ta isäl­tään. Ju­ma­la on lu­van­nut kuul­la las­ten­sa ru­kouk­set ja vas­ta­ta nii­hin omal­la ajal­laan ja ta­val­laan.

– Ar­jes­sa unoh­dam­me usein kiit­tää. Voim­me kiit­tää Ju­ma­laa kai­kes­ta sii­tä siu­nauk­ses­ta, mitä olem­me saa­neet, Pa­lo­la pu­hui.

– Ju­ma­la on an­ta­nut ih­mi­sel­le elä­män lah­jan, mut­ta myös us­ko on lah­jaa Ju­ma­lal­ta.

SFC:n su­vi­seu­rat jat­kui­vat Gub­bän­ge­nin kou­lul­la. Seu­roi­hin oli saa­pu­nut sa­nan­pal­ve­li­joi­ta Suo­men li­säk­si Nor­jas­ta, Ka­na­das­ta sekä Tuk­hol­mas­ta ja Taa­lain­maal­ta Ruot­sis­ta. Pasi Pärk­kä Os­los­ta saar­na­si sii­tä, mi­ten Ju­ma­lan val­ta­kun­nas­sa ei ole nä­ky­viä ra­jo­ja, vaan raja kul­kee Ju­ma­lan las­ten sy­dä­mes­tä sy­dä­meen. Us­ko­vai­sil­la on sama us­ko ja sa­man­lai­nen us­kon­kä­si­tys kan­sa­lai­suu­des­ta riip­pu­mat­ta.

Robert ja Shawna Haapala vierailivat Ruotsissa ensimmäistä kertaa. Eija ja Tero Lehtola matkustavat Outlookiin, Kanadaan, heinäkuisiin suviseuroihin.

Anne-Marit Karhu

Hen­gen yh­tey­den tun­tee

An­ne-Ma­rit Kar­hu

Sas­katc­he­wa­nis­ta, Ka­na­das­ta saa­pu­nut Ro­bert Haa­pa­la pal­ve­li Ruot­sin su­vi­seu­rois­sa en­sim­mäi­sel­lä Eu­roo­pan-mat­kal­laan. Haa­pa­la oli mat­kus­ta­nut Ruot­siin vai­mon­sa Shaw­nan kans­sa.

Pu­hu­ja­mat­ko­ja teh­dään myös toi­seen suun­taan, sil­lä kun Ame­ri­kan su­vi­seu­rat jär­jes­te­tään Out­loo­kis­sa, Sas­katc­he­wa­nis­sa 3.–6. hei­nä­kuu­ta, Tero Leh­to­la Taa­lain­maal­ta on yk­si sa­nan­pal­ve­li­jois­ta. Yh­dek­sän­tois­ta päi­vän mit­tai­sen mat­kan­sa ai­ka­na Leh­to­la vie­rai­lee muu­ta­mis­sa Yh­dys­val­to­jen seu­ra­kun­nis­sa Ei­ja-vai­mon­sa kans­sa.

Pu­hu­jat oli­vat yh­tä miel­tä sii­tä, et­tä täl­lai­set lä­he­tys­mat­kat ovat tär­kei­tä.

– Se vah­vis­taa mei­tä, et­tä meil­lä on sama rak­kaus ja­hen­ki riip­pu­mat­ta sii­tä, mis­tä tu­lem­me, sa­noi Leh­to­la, joka on ai­em­min käy­nyt lä­he­tys­mat­koil­la To­gos­sa.

– Sen hen­gen yh­tey­den tun­tee, Haa­pa­la li­sä­si.

– Oli it­se asi­as­sa mel­ko häm­mäs­tyt­tä­vää, et­tä kun kä­vin en­sim­mäi­sel­le pal­ve­lus­vuo­rol­le­ni tääl­lä Ruot­sis­sa, tun­sin olo­ni tu­tuk­si ja tur­val­li­sek­si us­ko­vais­ten hoi­vis­sa.