Heli Säkkinen
Suomen Sydänliiton "Neuvokas perhe" on koonnut lapsiperheiden vanhemmille vinkkejä siihen, miten auttaa lasta rajaamaan ruutuaikaa myös kesällä vanhempien ollessa töissä. Muhoslaisessa Räisäsen perheessä lasten ruutuaikaa pyritään rajaamaan muutamin eri konstein.
Lapset ovat kesälomalla, ja heidän päivänsä täyttyvät kivasta lomatekemisestä – vai täyttyvätkö sittenkään? Suomessa lapset saavat nuorempana älypuhelimen kuin missään muualla maailmassa, ja pientenkin alakoululaisten päivät saattavat ilman aikuisen valvontaa hujahtaa ruudun äärellä.
Halua olisi, kykyä ei
Digitaalinen maailma tarjoaa päättymättömänä virtana houkuttavaa ja koukuttavaa sisältöä. Lasten itsesäätelykyky – kyky viivyttää välitöntä mielihyvää – on vielä kehittymätön, ja heidän on liki mahdotonta säännöstellä omaa ruutujen käyttöään, he tarvitsevat siihen aikuisen apua.
– Tämän hetken ja tulevaisuuden tärkein digitaito lapsille ja aikuisille on taito osata olla ilman ruutujakin, Suomen Sydänliiton Neuvokas perheen kasvatuksen ja opetuksen asiantuntija Taina Sainio toteaa.
Sainio hoksauttaa, että erilaisten heräteviestien eli notifikaatioiden muodossa tulevat jatkuvat keskeytykset ovat aivoille erittäin haastavia. Esimerkiksi jo 11-vuotiaalla voi olla yli 2000 notifikaatiota viikossa pelkästään Snapchatista.
Myös lapset itse tunnistavat ruutujen aiheuttaman haasteen. Kouluterveyskyselyn (2023) mukaan lähes 40 prosenttia 10–11-vuotiaista lapsista kertoi yrittäneensä viettää netissä vähemmän aikaa siinä onnistumatta. Lasten kokemus siitä, että pitäisi viettää aikaa muutoin kuin netissä, on lisääntynyt. Erityisesti tytöillä netistä irrottautumisen vaikeuden kokemus on kasvanut 42,9 prosenttiin kuuden vuoden takaisesta 31,8 prosentista (Kouluterveyskysely, 2017).
Miten vanhempi voi auttaa lasta?
Kun lapsi on päivät yksin kotona, vanhempien on hyvä sopia päiväohjelmasta hänen kanssaan: paljonko saa olla ruuduilla ja mitä muuta tehdään. Koululainen voi tarvita äidin ja isän apua ruuduttomien hetkien suunnittelussa, vaikka hän sanoisikin keksivänsä itse jotain tekemistä.
Vanhemman tehtävänä on rajata lapsensa ruutuaikaa ja sisältöjä. Puhelimeen voi asettaa päiväkohtaisen aikarajan ja yölukituksen ja lisäksi turvallisuutta voi parantaa esimerkiksi estämällä sivustoja. Puhelimella vietettyä ruutuaikaa voi rajata ruutuaikasovelluksilla, kuten Family Linkillä ja Screen Timella.
Se, mitä vanhempien sosiaalisen median syötteessä näkyy, ei ole samaa kuin se, mitä lapsen tai nuoren ruudulta näkyy. Keskustele lapsen kanssa sisällöistä. Ohjaa lapselle tapoja säädellä omaa syötettä käyttämällä "en halua nähdä tätä" -toimintoa tai lopettamalla sisällön seuraamisen.
Kesälomatekemistä ilman ruutuja
Asiantuntija Sainio rohkaisee vanhempia rajoittamaan lastensa ruutuaikaa, jotta nämä saavat riittävästi liikuntaa, leikkiä, unta ja kasvokkaisia kohtaamisia.
– Vaikka lasten ja nuorten sosiaalisuudesta osa tapahtuu digimaailmassa, ovat ruudut silti aikasyöppöjä ja kuormittavat lastakin, hän toteaa.
Kun lasten puhelimella olemista tai pelaamista rajataan, mitä kaikkea he sen sijaan voivat tehdä? Joskus lapset tarvitsevat aikuisen ideoita ja pientä innostusta siihen, mitä voisi leikkiä tai tehdä. Aikuinen voi ehdottaa ja antaa muutaman idean, ja usein se jo riittääkin; pieni innostaminen auttaa alkuun.
Viisi vinkkiä koululaisen kesäpäivän viettoon:
1. Kaveritreffit. Kenen kaverin, serkun tai sukulaisen kanssa voisi sopia ulkoilusta tai leikeistä?
2. Aku Ankat ja muut kirjat esiin. Vanhoja kirjoja voi lukea uudestaan tai hakea kirjastosta uusia. Jos lukeminen on vaikeaa tai epämieluisaa, pieni palkinto kirjan lukemisesta voi innostaa.
3. Lautapelit ja pelikortit esille. Anna pelien olla näkösällä, niin ne houkuttelevat pelaamaan. Myös ulkona viltillä pelaaminen on mukavaa.
4. Eväsretki kaverin tai kirjan kanssa puistoon tai omaan pihaan.
5. Muovailuvahat ja rakennuspalikat käyttöön. Jos aikuinen auttaa alkuun illalla, saattaa niiden tekeminen edistyä kummasti päivällä.
Konsteja ruutuilun tekniseen rajoittamiseen löytyy
Muhoksen Päivärinteellä perheensä kanssa asuva Jaakko Räisänen on vaimonsa Katjan kanssa halunnut rajoittaa lastensa ruutuaikaa sen haitallisten vaikutusten vuoksi. He ovat ottaneet alle 13-vuotiaille lapsilleen käyttöön Family Link -sovelluksen, jonka avulla he voivat seurata näiden älylaitteiden käyttöä.
– Ikää muuttaen sen saa vanhemmillekin lapsille, mutta emme ole vielä sitä tehneet. Ohjelmalla voi myös rajata huonoja sovelluksia ja sisältöjä pois, Jaakko Räisänen muistuttaa.
Räisäset ovat asentaneet kotinsa sähkökaappiin lukon. Näin myös pelikoneista saa tarvittaessa sammutettua virrat, kun pistorasioihin ei tule virtaa.
– Lisäksi vaihdoimme lasten liittymät niin sanottuihin laiteliittymiin MOI-operaattorille. Hinta on neljä euroa per kuukausi, ja netti toimii vain Whatsapp-viesteihin.
Räisänen kokee, että ruutuajasta ja sen rajoittamisesta puhuminen on erittäin tärkeää, koska ruudun haittavaikutukset ovat "jopa kohtalokkaita kansakunnallemme".
– Tutkimusten mukaan lasten ja nuorten mielenterveys on järkkynyt liiallisesta ruutuajasta. Mielestäni tämä laitteiden rajoittaminen jopa lainsäädännöllä tulisi tehdä "heikoimpien" ehdoilla. On erittäin suuri yhteiskunnallinen ongelma, jos esimerkiksi 10–30 prosenttia nuorista syrjäytyy tai jää sosiaalisesti rajoittuneiksi aikuisiksi kasvettuaan, hän toteaa.
Jutun pohjana on käytetty Suomen Sydänliiton tiedotetta. Sydänliiton "Neuvokas perhe" tarjoaa lapsiperheille vinkkejä ja ideoita perhearjen hyvinvointiin. Neuvokas perhe tukee vanhemmuutta ruututaitojen, syömisen, liikkumisen, levon ja lapsen terveen kehosuhteen teemoissa. Neuvokkaan perheen vinkit arjen valintoihin pohjautuvat tutkittuun tietoon.
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys