Heikki Vuonokari
Heikki Vuonokari
Pauli Kivioja
Päivän evankeliumi sisältää kaksi lyhyttä vertausta, joita niiden eri luonteista huolimatta yhdistää Kristuksen toisen tulemisen odotus uskossa ja opetus hänen tulonsa ajan arvaamattomuudesta.
Ensimmäinen vertaus on luonteeltaan iloinen ja liittyy muihin Jeesuksen häävertauksiin, mutta poikkeaa niistä siten, että talon isäntä oli palaamassa häistä kotiinsa. Hänen palvelijansa olivat valmiit ottamaan hänet vastaan minä hetkenä hyvänsä. Vaatteiden vyöttäminen ja lamppujen palaminen kertoivat juuri tästä valmiudesta. Pitkä päällysvaate sidottiin vyön alle matkaan lähdettäessä ja, kuten tässä tapauksessa, töihin ryhdyttäessä. Öljylampuilla valaistiin isännän vastaanottoa. Vyöttämisestä ja lamppujen palamisesta puhutaan muissakin Jeesuksen lopun ajan vertauksissa.
Poikkeuksellista ja kuulijoita hätkähdyttävää vertauksessa on se, että isäntä ei otakaan palvelusta vastaan valvovilta palvelijoilta, vaan nimittää heitä autuaiksi ja ryhtyy itse palvelemaan heitä. Tämä palkitseminen liittyy Jeesuksen tulemiseen, jolloin uskossa häntä odottavat palkitaan iankaikkisella elämällä taivaassa. Kuitenkin jo tässä elämässä Jeesus palvelee sanallaan ja sakramenteillaan, mihin viittaa myös sana jumalanpalvelus.
Herran päivä tulee kuin varas
Toinen vertaus on luonteeltaan jopa pelottavan tuntuinen. Jeesus vertaa tuloansa varkaan tuloon. Kukapa toivoisi varasta taloonsa varastamaan ja särkemään paikkoja? Tässäkin pääpaino on Jeesuksen tulon ennalta-arvaamattomuudessa.
Ehkä juuri jälkimmäisen vertauksen vuoksi Pietari kysyi Jeesukselta: ”Herra, tarkoitatko näillä vertauksilla kaikkia vai ainoastaan meitä?”
Aiheesta puhutaan myös muualla Raamatussa. Paavali kirjoitti tessalonikalaisille: ”Aikamääristä teille ei tarvitse kirjoittaa, veljet, sillä te tiedätte itse aivan hyvin, että Herran päivä tulee kuin varas yöllä. Juuri kun ihmiset sanovat: ‘Kaikki on hyvin, ei mitään hätää’, tuho kohtaa heidät äkkiarvaamatta niin kuin synnytyspoltot raskaana olevan naisen, eivätkä he pääse pakoon.” (1. Tess. 5:1– 3.)
Ei ole syytä pelkoon
Paavali kuitenkin osoittaa samalla, että uskovien ei tarvitse pelätä tuota päivää kuin varasta: ”Mutta te, ystävät, ette elä pimeydessä, eikä tuo päivä pääse yllättämään teitä kuin varas. Te kaikki olette valon ja päivän lapsia. Me emme kuulu yölle emmekä pimeydelle – – meidän, jotka kuulumme päivälle, on pysyttävä raittiina: meidän on pukeuduttava uskon ja rakkauden haarniskaan ja otettava kypäräksemme pelastuksen toivo.” (1. Tess. 5:4, 5, 8.)
Myös Jeesus totesi: ”Älä pelkää, pieni laumani. Teidän isänne on päättänyt antaa teille valtakunnan” (Luuk. 12:32.) Ilman pelkoa, uskossa luottavaisin mielin, saa odottaa Jeesuksen tuloa ja myös joulua, kristikunnan suurta juhlaa.
Evankeliumi: Luuk. 21:25–33
Raamattu 1992: Jeesus sanoi: ”Auringossa, kuussa ja tähdissä näkyy merkkejä. Meren aallot pauhaavat jylisten, ja maan päällä ovat kansat ahdistuksen ja epätoivon vallassa. Kaikki lamaantuvat pelosta odottaessaan sitä, mikä on kohtaava ihmiskuntaa, sillä taivaiden voimat järkkyvät. Silloin nähdään Ihmisen Pojan tulevan pilven päällä suuressa voimassaan ja kirkkaudessaan. Kun nuo tapahtumat alkavat, nostakaa rohkeasti päänne pystyyn, sillä teidän vapautuksenne on lähellä.”
Hän esitti heille myös vertauksen: ”Katsokaa viikunapuuta, tai mitä puuta tahansa. Kun näette sen puhkeavan lehteen, te tiedätte ilman muuta, että kesä on jo lähellä. Samalla tavoin te nähdessänne tämän tapahtuvan tiedätte, että Jumalan valtakunta on lähellä. Totisesti: tämä sukupolvi ei katoa ennen kuin kaikki tämä tapahtuu. Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät katoa.”
Biblia: Ja merkit pitää oleman auringossa ja kuussa ja tähdissä, ja maassa kansalla ahdistus epäilyksen tähden. Ja meri ja aallot pitää pauhaaman. Ja ihmiset maassa pitää nääntymän pelvon ja odottamisen tähden niitä, mitkä maan piirin päälle tulevat; sillä taivaan voimat pitää liikutettaman. Ja silloin heidän pitää näkemän Ihmisen Pojan tulevan pilvissä suurella voimalla ja kunnialla. Mutta kuin nämät rupeevat tapahtumaan, niin katsokaat, ja nostakaat päänne ylös; sillä teidän lunastuksenne silloin lähestyy. Ja hän sanoi heille vertauksen: katsokaat fikunapuuta ja kaikkia puita. Kuin ne jo puhkeevat, niin te näette ja itse teistänne ymmärrätte, että suvi on jo läsnä. Niin myös te, kuin te näette nämät tapahtuvan, tietäkäät, että Jumalan valtakunta on läsnä. Totisesti minä sanon teille: ei tämän sukukunnan pidä suinkaan hukkuman, siihenasti kuin nämät kaikki tapahtuvat. Taivas ja maa on hukkuva, vaan minun sanani ei pidä ikänä hukkaantuman.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys