Sirk­ka Leh­to

Sa­vu­kos­kel­la asu­va 12-vuo­ti­as Mai­ja aloit­taa juu­ri Kor­va­tun­tu­rin kou­lun 6. luok­kaa. Kou­lun pai­kal­li­nen nimi on Tont­tu­kou­lu, ja se tu­lee sii­tä, et­tä jou­lu­pu­kin asuin­paik­ka on myy­tin mu­kaan Kor­va­tun­tu­ril­la, joka si­jait­see Sa­vu­kos­kel­la. Tun­tu­ri on kol­mi­huip­pui­nen, jois­sa kes­kim­mäi­ses­sä kul­kee Suo­men ja Ve­nä­jän raja.

Per­heen yh­des­tä­tois­ta lap­sis­ta Mai­ja ja hä­nen kak­si si­sa­rus­taan muut­ti­vat vuo­si sit­ten isän ja äi­din kans­sa Sa­vu­kos­kel­le Lap­peen­ran­nan Jout­se­nos­ta. Mar­jaa­na-äi­ti on ”Tont­tu­kou­lul­la” psy­ko­lo­gi­an ja Suo­mi toi­se­na kie­le­nä -opet­ta­ja­na ja Pert­tu-isä ma­te­ma­tii­kan ja fy­sii­kan opet­ta­ja­na.

Jout­se­non yh­te­näis­kou­lus­sa on rei­lu 700 op­pi­las­ta, Sa­vu­kos­kel­la noin 70.

Mai­jan luok­ka on yh­dys­luok­ka, mikä tar­koit­taa sitä, et­tä 5.- ja 6.-luo­kat toi­mi­vat sa­mas­sa ti­las­sa, sa­man opet­ta­jan joh­dol­la. Luo­kas­sa on kui­ten­kin vain yh­teen­sä 12 op­pi­las­ta, aloit­ta­via kuu­tos­luok­ka­lai­sia on seit­se­män.

Mai­ja nau­raa­kin, et­tä luo­kas­sa on lii­an vä­hän op­pi­lai­ta.

– Jos ei kes­ki­ty tun­nil­la, niin opet­ta­ja huo­maa heti. Jos vaik­ka vä­lil­lä tui­jot­taa sei­nään, niin opet­ta­ja sa­noo heti, et­tä ”Mai­ja, vas­taa­pa sinä tä­hän ky­sy­myk­seen”.

Kun on käy­nyt sekä isoa et­tä pien­tä kou­lua, nä­kee nii­den hy­vät ja huo­not puo­let.

– Sa­vu­kos­kel­la on pal­jon pa­rem­man ruo­at, Mai­ja sa­noo.

Hän sai vii­me vuon­na opis­kel­la poh­jois­saa­mea.

– Mus­ta tun­tuu, et­tä Sa­vu­kos­kel­la on pal­jon vai­ke­am­paa, kun siel­lä ede­tään no­pe­am­min. Kun on vä­hem­män op­pi­lai­ta, opet­ta­ja pys­tyy no­pe­am­min aut­ta­maan ja näin kaik­ki py­syy pa­rem­min mu­ka­na. Se no­peut­taa.

– Yleen­sä teh­dään kir­jan teh­tä­viä tai käy­te­tään luo­kan yh­tei­siä ko­nei­ta, joi­ta on eh­kä 15.

Pu­he­lin­ta säi­ly­te­tään etei­sen lo­ke­ros­sa.

– Vä­lil­lä saa käyt­tää teh­tä­vis­sä si­tä­kin, ker­too Mai­ja, jota vä­lil­lä är­syt­tää pu­he­lin­kiel­to, kun jos­kus ha­lu­ai­si käy­dä vä­li­tun­nil­la so­mes­sa.

Sekä pie­nes­sä et­tä isos­sa kou­lus­sa on pa­ras­ta sama asia:

– Ka­ve­rit, kuu­luu ly­hy­es­ti ja yti­mek­kääs­ti.

Ka­ve­ruk­set yleen­sä kei­nu­vat vä­li­tun­nil­la ja jut­te­le­vat.

– Kai­kes­ta, jat­ku­vat yti­mek­käät vas­tauk­set.

Pie­nem­mäs­sä kou­lus­sa ol­laan yleen­sä kaik­kien kans­sa.

– Pak­ko on tul­la toi­meen kaik­kien kans­sa, pi­tää pa­kot­taa tyk­kää­mään kai­kis­ta, Mai­ja vir­nis­te­lee, mut­ta to­te­aa sit­ten:

– Yleen­sä se on­nis­tuu ihan hy­vin.

Äi­ti ja isä sa­mas­sa kou­lus­sa – sii­nä­kin on puo­len­sa. Hyvä tu­lee sii­tä, et­tä he tie­tä­vät esi­mer­kik­si ret­kis­tä ja osaa­vat aut­taa teh­tä­vis­sä.

– Jos­kus on är­syt­tä­vää, kun ne no­laa. Hel­lit­te­lee mua, vaik­ka tie­tää, et­tä mua no­lot­taa, ir­vis­te­lee Mai­ja, kui­ten­kin ihan hy­vän­tuu­li­ses­ti.