Päi­vä­mies

Kau­ha­van Su­vi­seu­ro­jen löy­tö­ta­va­ra­toi­mis­ton luu­kul­la kävi jat­ku­va asi­a­kas­vir­ta, kun ih­mi­set, pää­a­si­as­sa lap­set, ky­se­li­vät ka­don­nei­ta lom­pa­koi­taan, lauk­ku­jaan ja pank­ki­kort­te­jaan. Osa asi­ak­kais­ta taas toi toi­mis­toon seu­ra­ken­täl­tä löy­tä­mi­ään ta­va­roi­ta. Löy­tä­jän ilo va­lai­si Su­vi­seu­ro­jen ai­ka­na mo­net kas­vot.

Su­vi­seu­ro­jen löy­tö­ta­va­ra­toi­mis­to. Kau­ha­van seu­ra­ken­täl­lä se löy­tyi, kun kä­ve­li seu­ra­tel­tan etu­kul­mal­ta läh­te­vän Tor­ni­po­lun pää­hän len­non­joh­to­tor­nin juu­reen.

Var­si­nai­sen löy­tö­ta­va­ra­toi­mis­ton edus­tal­la oli raa­ka­lau­das­ta ra­ken­net­tu hyl­ly, jol­la oli ta­va­raa pa­rit­to­mis­ta ja pa­ril­li­sis­ta pie­nis­tä ken­gis­tä ja eri­vä­ri­sis­tä ha­tuis­ta ja lip­pik­sis­tä juo­ma­pul­loi­hin, tyh­jiin lauk­kui­hin, yk­sit­täi­siin vaa­te­kap­pa­lei­siin ja sa­teen­var­joi­hin saak­ka.

Hie­man taa­em­pa­na oli avoin­na ole­va iso ik­ku­na. Siel­tä, kai­teen ta­kaa, löy­tyi löy­tö­ta­va­roi­den asi­a­kas­pal­ve­lu­pis­te. Luu­kun ta­ka­na is­tui kak­si nais­ta val­mii­na kir­jaa­maan ka­don­neet ta­va­rat jär­jes­tel­mään ja tar­kis­ta­maan tie­dos­tois­taan, oli­ko ka­don­nut ta­va­ra tuo­tu toi­mis­toon.

Kau­ha­van Su­vi­seu­rois­sa löy­tö­ta­va­ra­toi­mis­tos­ta vas­ta­si tur­val­li­suus­toi­mi­kun­nan sih­tee­ri, joka oli koon­nut tut­ta­va­pii­ris­tään työn­te­ki­jät löy­tö­ta­va­ra­toi­mis­toon. Kun nais­kak­sik­ko pal­ve­li asi­ak­kai­ta luu­kul­la, kol­mas työn­te­ki­jä kul­ki tar­kis­ta­mas­sa heil­tä saa­mien­sa nu­me­ro­koo­dien mu­kai­ses­ti löy­tö­ta­va­ra­toi­mis­ton lu­kol­li­ses­ta kaa­pis­ta, oli­ko tun­to­merk­kei­hin so­pi­via, hu­kat­tu­ja ta­va­roi­ta tuo­tu toi­mis­toon.

Su­vi­seu­ro­jen löy­tö­ta­va­ra­toi­mis­ton päi­vä on täyn­nä pie­niä koh­taa­mi­sia. Seu­raa­vas­sa on poi­min­to­ja nois­ta ti­lan­teis­ta.

Tun­to­mer­kit ei­vät täs­mää

Toi­mis­ton luu­kun taak­se il­mes­tyy kah­det noin 10-vuo­ti­aat po­jan­kas­vot.

– Mul­la meni ei­len sem­mo­nen mus­ta vyö­lauk­ku huk­kaan. Sii­nä on sem­mo­nen tar­ra. Ja sen si­säl­lä on lom­pak­ko.

– On­ko sii­nä vyö­lau­kus­sa mui­ta vä­re­jä? toi­mis­ton työn­te­ki­jä ky­syy ys­tä­väl­li­ses­ti.

– Ei, mut­ta ve­to­ket­jut on har­maat, tai sem­mo­set ho­pei­set, lip­pis­pää­poi­ka vas­taa.

– Oli­ko sen jon­kun merk­ki­nen? työn­te­ki­jä ky­syy.

– En muis­ta, poi­ka vas­taa.

Taa­em­pa­na toi­mis­ton kaa­pis­ta tun­to­merk­ke­jä vas­taan ta­va­roi­ta et­si­nyt työ­vuo­ro­lai­nen pyö­rit­te­lee kä­sis­sään mus­taa vyö­lauk­kua, jos­sa on kak­si vi­o­let­tia rai­taa. Ei täs­mää.

– Ei ole ai­na­kaan ei­len tuo­tu, asi­a­kas­pal­ve­li­ja pa­hoit­te­lee ja ky­syy:

– Muis­tat­sää, mil­lon se on men­ny huk­kaan?

– Ei­len il­lal­la jos­kus kym­me­nen ai­kaan, asi­a­kas ker­too.

– Joo, ei oo tuo­tu vie­lä. Voit käy­dä ky­sy­mäs­sä myö­hem­min uu­des­taan.

Ih­mis­ten re­hel­li­syys pu­hut­te­lee

Toi­mis­ton pöy­däl­lä sei­so­va Pep­si Max -pul­lo on puo­lil­laan vet­tä. Pul­los­ta ko­ho­aa muu­ta­ma hen­to kuk­ka­var­si, joi­den pääs­sä on hem­pe­än vi­o­let­te­ja kuk­kia. Ha­ra­kan­kel­lo­ja.

– Sain ne ei­len vä­vy­eh­dok­kaal­ta, kun he tu­li­vat työ­vuo­roon, löy­tö­ta­va­ra­vas­taa­va­na toi­mi­nut nai­nen hy­myi­lee.

Luu­kul­la käy nai­nen, joka ky­se­lee lap­sen­sa ka­don­neen kuk­ka­ron pe­rään. Tun­to­mer­kit täs­mää­vät erään kaa­pis­sa ole­van kuk­ka­ron kans­sa.

– Ei oo tot­ta! Vaut­si! Mi­ten tää on mah­dol­lis­ta? On­pa hy­vää pal­ve­lua, hän ihas­te­lee.

Lat­ti­al­la sei­so­vas­sa suu­res­sa mus­tas­sa sä­kis­sä on edel­li­syön ai­ka­na tur­val­li­suus­toi­mis­toon tuo­tu­ja löy­tö­ta­va­roi­ta. Löy­tö­ta­va­ra­toi­mis­ton aa­mu­vuo­ro­lai­set käy­vät ta­va­rat läpi, aset­te­le­vat vä­hem­pi­ar­voi­set ul­ko­hyl­lyyn, kir­jaa­vat muut jär­jes­tel­mään ja la­jit­te­le­vat ne kaa­pis­sa ole­viin ko­rei­hin.

– Oli­si hyvä, kun yk­si työn­te­ki­jöis­tä tu­li­si jo ai­em­min työ­vuo­roon ja kir­jai­si en­nen toi­mis­ton avaa­mis­ta yöl­lä tul­leet…

Vas­tuu­hen­ki­lön pu­heen kes­keyt­tää luu­kul­ta kuu­lu­va rei­pas ky­sy­mys:

– On­ko täs­sä löy­tö­ta­va­ra­toi­mis­to?

Saa­tu­aan työn­te­ki­jäl­tä myön­tä­vän vas­tauk­sen kir­kas lap­se­nää­ni jat­kaa:

– On­ko tän­ne ei­len tuo­tu pu­he­lin­ta, No­kia 6.2, il­man pu­he­li­men kuo­ria, mus­ta?

– Mis­sä se on men­ny huk­kaan?

– Jos­sain tääl­lä Su­vi­seu­rois­sa.

– Oot­te­ko yrit­tä­ny soit­taa sii­hen?

– Sii­tä on ak­ku lop­pu.

Pu­he­lin­ta ei ole tuo­tu "tän­ne". Toi­mis­toon kyl­lä­kin tuo­daan pank­ki­kort­tien li­säk­si eni­ten juu­ri pu­he­li­mia. Ja juo­ma­pul­lo­ja. Suu­rin osa tuo­duis­ta ta­va­rois­ta löy­tää omis­ta­jan seu­ro­jen ai­ka­na.

– Löy­tö­ta­va­roi­den pal­jous pää­si vä­hän yl­lät­tä­mään. Ja se, mi­ten re­hel­li­siä ih­mi­set ovat. Se pu­hut­te­lee, vas­tuu­hen­ki­lö to­te­aa.

– Pie­net lap­set kii­kut­ta­vat tän­ne löy­tä­mi­ään lom­pa­koi­ta ja se­te­lei­tä. Vaik­ka it­sel­lä on vain vä­hän ra­haa, löy­de­tyt ra­hat tuo­daan tän­ne.

Löy­tä­jän ilo tart­tuu

Pu­he­lin soi. Ää­ni­hän kuu­luu löy­tö­ta­va­ra­kaa­pis­ta!

– Löy­tö­ta­va­ra­toi­mis­to, vas­tuu­hen­ki­lö vas­taa Mi­nig­rip-pus­sin si­säl­lä ole­vaan pu­he­li­meen.

Pus­sin kyl­jes­sä on pala maa­la­rin­teip­piä, jos­sa on tus­sil­la kir­joi­tet­tu ka­to­a­mis­nu­me­ro.

– Kyl­lä, tääl­lä se on. Tun­to­merk­ke­jä vas­taan voi ha­kea, nai­nen huik­kaa iloi­ses­ti ja ker­too pu­he­lun lo­put­tua, et­tä mi­kä­li löy­de­tys­sä pu­he­li­mes­sa on vain vä­hän ak­kua, se la­da­taan toi­mis­tos­sa, jot­ta sii­hen voi soit­taa.

Löy­tö­ta­va­ra­toi­mis­tos­sa työs­ken­te­ly on vas­tuu­hen­ki­lön mie­les­tä mu­ka­vaa:

– Iha­nia koh­taa­mi­sia, uu­sia tut­ta­vuuk­sia, iloi­sia ih­mi­siä. Ja voi, mikä ilo se on it­sel­le­kin, kun ih­mi­set löy­tää ka­don­neen ta­va­ran­sa!

Luu­kul­la on seu­raa­va asi­a­kas.

– On­ko sel­las­ta Ma­ri­me­kon mus­taa rep­puu tuo­tu? Kou­lu­ko­ko, kaik­kee vau­van jut­tu­ja, mitä äi­tit lait­taa nii­hin.

Tun­to­merk­kei­hin so­pi­va rep­pu löy­tyy hel­pos­ti.

– Just tämä, tie­det­tiin, et­tä se on tääl­lä. Tääl­lä on myös vai­mon lääk­keet, mies ker­too.

Re­pun lä­het­ty­vil­tä oli löy­det­ty myös orans­si, ly­hyt la­taus­piu­ha, mut­ta se ei kuu­lu re­pun omis­ta­jal­le.

– Yleen­sä asi­a­kas saa ker­toa tun­to­mer­kit, mut­ta kun joh­to oli löy­tö­pai­kan vie­res­sä, ihan lau­kun lä­hel­lä, niin ky­syim­me sii­tä, kos­ka oli mah­dol­lis­ta, et­tä ne kuu­lu­vat sa­mal­le omis­ta­jal­le, työn­te­ki­jät ker­to­vat.

Ja jäl­leen yk­si re­hel­li­nen ih­mi­nen; hän ei ot­ta­nut joh­toa, joka ei ol­lut hä­nen tai hä­nen vai­mon­sa.

Pik­ku­poi­kan­sa kans­sa po­jan lom­pak­koa et­si­mään tul­lut nai­nen ky­syy, sai­si­ko an­taa ke­hi­ty­seh­do­tuk­sen:

– Vois­ko tää löy­tö­ta­va­ra­toi­mis­to ol­la lä­hem­pä­nä kent­tää?

Eh­do­tus ote­taan toi­mis­tos­sa vas­taan hy­väk­sy­vin nyök­käyk­sin. Asi­as­ta ol­laan yh­tä miel­tä: toi­mis­ton oli­si hyvä ol­la lä­hel­lä Su­vi­seu­ro­jen kes­kus­kent­tää.

Per­jan­tai­aa­mu­päi­vä tuo mu­ka­naan vie­lä mon­ta ilois­ta löy­tä­jää, mut­ta myös muu­ta­man pet­ty­neen il­meen. Löy­tö­ta­va­ra­toi­mis­ton työn­te­ki­jät roh­kai­se­vat har­mis­tu­nei­ta tu­le­maan ky­sy­mään myö­hem­min uu­des­taan, jos­ko ka­don­nut omai­suus oli­si löy­tä­nyt tien­sä löy­tö­ta­va­roi­den jouk­koon.

Kau­ha­van Su­vi­seu­ro­jen löy­tö­ta­va­ra­toi­mis­ton sul­keu­dut­tua ar­vok­kaam­pia löy­tö­ta­va­roi­ta, ku­ten pu­he­li­mia ja pank­ki­kort­te­ja, voi tie­dus­tel­la Sei­nä­jo­en po­lii­si­a­se­mal­ta pu­he­li­mit­se 050 3024 526 (vir­ka-ai­ka­na ma–pe klo 8.00–16.15).

Tämä teks­ti on tii­vis­tel­mä löy­tö­ta­va­ra­toi­mis­tos­ta teh­dys­tä au­ke­a­man mit­tai­ses­ta re­por­taa­sis­ta. Lue kes­ki­viik­ko­na 5.7. il­mes­ty­väs­tä leh­des­tä koko jut­tu, joka pi­tää si­säl­lään myös yh­den ka­don­neen lom­pa­kon ta­ri­nan!