Saa­ra Ju­nes

Kou­lu­po­lii­sit ei­vät kau­nis­te­le maa­il­maa, jos­sa pal­jon ai­kaan­sa äly­kän­ny­käl­lä viet­tä­vät elä­vät.

Ai­kui­nen pyy­tää vä­hä­pu­keis­ta ku­vaa. Koh­ta tu­lee toi­nen pyyn­tö uh­kauk­sel­la höys­tet­ty­nä: jos et lai­ta li­sää, pis­tän ku­van ja­ke­luun.

Huol­ta­ja löy­tää omas­ta lap­ses­taan teh­dyn vi­de­on, jos­sa lap­seen koh­dis­tuu pa­hoin­pi­te­ly. Po­lii­si te­kee vi­de­os­ta ri­ko­sil­moi­tuk­sen.

On­ko kyse kär­jis­te­tyis­tä esi­mer­keis­tä vai elä­vät­kö lap­set ja nuo­ret to­del­la täl­lai­ses­sa maa­il­mas­sa?

Ou­lus­sa ja sen ym­pä­ris­tö­kun­nis­sa kou­lu­po­lii­si­na toi­mi­vat van­hem­pi kons­taa­pe­li Jark­ko Käh­kö­nen ja yli­kons­taa­pe­li Mer­ja Ra­sin­kan­gas nä­ke­vät työs­sään lä­hie­täi­syy­del­tä, mis­sä men­nään. Ajan­ku­va saa hei­dät häm­men­ty­neik­si.

– On tämä eri­kois­ta ai­kaa, le­vo­ton­ta. Kaik­kea on lii­kaa, Käh­kö­nen huo­kaa.

Las­ten ja nuor­ten li­sään­ty­nyt pa­hoin­voin­ti on po­lii­sien pääl­lim­mäi­se­nä huo­le­na. Mis­tä tämä kaik­ki joh­tuu? Sel­ke­ää vas­taus­ta ei ole heil­lä an­taa, mut­ta yk­si ket­ju­si­dos vai­kut­taa il­mei­sel­tä: lap­set ja nuo­ret, äly­pu­he­lin, some, Tik­Tok. Las­ten ja nuor­ten koh­taa­mat il­mi­öt tu­le­vat so­men kaut­ta ihol­le ja lyö­vät läpi en­nen­nä­ke­mä­tön­tä vauh­tia. Yk­si ha­vain­nol­li­nen esi­merk­ki on säh­kö­sa­vuk­keet.

Säh­kö­tu­pak­kaa on ol­lut saa­ta­vil­la jo 2000-lu­vun alus­ta, mut­ta Tik­To­kin höys­töl­lä se on nyt ohit­ta­mas­sa muut ni­ko­tii­ni­tuot­teet. Tu­pak­ka­te­ol­li­suus mak­saa “inf­lu­en­ce­reil­le” eli so­mes­sa toi­mi­vil­le vai­kut­ta­jil­le sii­tä, et­tä he te­ke­vät am­mat­ti­tai­toi­sia temp­pu­vi­de­oi­ta säh­kö­tu­pa­kan sa­vul­la. Ky­sei­ses­sä tuot­tees­sa ei vält­tä­mät­tä ole ni­ko­tii­nia, mut­ta mie­li­ku­va on jo myy­nyt.

Käh­kö­nen häm­mäs­te­lee sitä, kuin­ka kä­sit­tä­mät­tö­mäl­lä ta­val­la säh­kö­tu­pak­kaa ei miel­le­tä vaa­ral­li­sek­si:

– On ma­ku­ja ja muu­ta. Mut­ta sit­ten on se ni­ko­tii­ni, ja sii­hen jää kouk­kuun.

Nuus­ka- ja tu­pak­ka­kaup­paa teh­dään – niin ikään so­mes­sa, ja tuot­tei­siin pää­se­vät kä­sik­si yhä nuo­rem­mat.

– Kol­mas­luok­ka­lai­set ovat nuo­rim­pia säh­kö­tu­pa­kan käyt­tä­jiä, mitä mi­nun tie­toon on tul­lut, Ra­sin­kan­gas ker­too.

Käh­kö­nen ja Ra­sin­kan­gas ovat huo­man­neet, et­tä äly­pu­he­li­mien yleis­ty­mi­nen on yh­tey­des­sä las­ten ja nuor­ten vä­sy­myk­seen, kes­kit­ty­mis­ky­kyn ale­ne­mi­seen ja är­tyi­syy­teen. Luku- ja kir­joi­tus­tai­to näyt­tä­vät hei­ken­ty­vän.

Ol­laan kou­kus­sa ruu­tuun.

– Är­sy­tys­kyn­nys on ma­ta­la, ja nyrk­ki hei­lah­taa hel­pom­min, Ra­sin­kan­gas ku­vaa.

Yk­si mer­kit­tä­vä kou­lu­po­lii­se­ja työl­lis­tä­vä asia on­kin fyy­si­sen vä­ki­val­lan yleis­ty­mi­nen ja raa´is­tu­mi­nen. Vä­ki­val­taa myös ihan­noi­daan, ja some toi­mii ka­na­va­na vä­ki­val­ta­vi­de­oi­den ja­ka­mi­sel­le.

– Pi­tää­kö ala­kou­lu­lai­sel­la ol­la Snapc­hat, Ins­tag­ram ja Tik­Tok, he­rät­te­lee Käh­kö­nen. – Lap­suus on jon­ne­kin ka­don­nut. Yk­si opet­ta­ja sa­noi, et­tä ei­kö ne­los­luok­ka­lai­sen tu­li­si lu­kea Akua ja leik­kiä le­goil­la.

Lap­si tar­vit­see läs­nä­o­le­vaa ai­kuis­ta

Mikä sit­ten avuk­si some-to­del­li­suu­des­sa elä­väl­le nuo­rel­le pol­vel­le?

Po­lii­sien vies­ti on sel­keä: lap­set ja nuo­ret ovat lii­kaa ruu­dun ää­rel­lä. Puhe van­hem­muu­des­ta ja ra­jois­ta on ajan­koh­tai­sem­pi kuin kos­kaan.

– Kult­tuu­ri­muu­tos on tul­lut tosi raju täs­sä, Ra­sin­kan­gas miet­tii.

– Lain­sää­dän­töä tu­li­si uu­dis­taa. Tun­tuu sil­tä, et­tä tänä päi­vä­nä ai­kuis­ten auk­to­ri­teet­ti on ka­don­nut ja kas­va­tus­kei­not ovat vä­his­sä. Opet­ta­jil­la ei ole kei­no­ja ja työ­ka­lu­ja riit­tä­väs­ti. Van­hem­pien vel­vol­li­suus on kas­vat­taa, aset­taa ra­jat ja kas­vat­taa myös em­pa­ti­aan.

Lap­si tar­vit­see edel­leen van­hem­paa, joka ky­ke­nee ole­maan ai­kui­nen. Lap­si tar­vit­see ai­kui­sen läs­nä­o­loa.

– Se kult­tuu­ri on myös van­hem­mis­sa. Nii­tä ti­lan­tei­ta­han me kuul­laan, et­tei ole enää yh­teis­tä ruo­ka­het­keä, kun kaik­ki on kän­ny­käl­lä, Ra­sin­kan­gas su­ree.

Ta­va­ton­ta kou­lu­po­lii­sin työs­sä ei ole se­kään, et­tä vas­tuu ra­jo­jen aset­ta­mi­ses­ta siir­re­tään vi­ra­no­mai­sel­le.

– Jos van­hem­pi ei pär­jää lap­sen kans­sa, kuka pär­jää? ky­syy Käh­kö­nen.

– On per­hei­tä, jois­sa ti­lan­teel­le ei voi­da mi­tään, ja se on su­rul­lis­ta. Sit­ten on per­hei­tä, jois­sa voi­si ol­la ryh­dik­kääm­pi lap­sen te­ke­mi­siin. Roh­keut­ta ja us­kal­lus­ta kas­vat­taa, Ra­sin­kan­gas li­sää.

Ra­sin­kan­gas ja Käh­kö­nen löy­tä­vät lis­tak­si as­ti asi­oi­ta, joi­hin van­hem­mat voi­vat kes­kit­tyä: ar­ki­ryt­min tu­ke­mi­nen, yh­des­sä so­vi­tut sään­nöt, si­tou­tu­mi­sen vaa­ti­mi­nen niin kou­luun, har­ras­tuk­seen kuin muu­hun hyö­dyl­li­seen te­ke­mi­seen. Fyy­si­nen te­ke­mi­nen pur­kaa myön­tei­sel­lä ta­val­la ener­gi­aa.

– Me­nis ulos ja vaik­ka suu au­ki sei­sois tuu­les­sa, mut­ta olis ul­ko­na, Käh­kö­nen veis­tää.

Avoi­meen kes­kus­te­luun lap­sen kans­sa kan­nat­taa pa­nos­taa ja pu­hua jär­ke­väs­tä so­men käy­tös­tä. Esi­mer­kik­si groo­min­gis­ta eli lap­sen hou­kut­te­lus­ta sek­su­aa­li­siin tar­koi­tuk­siin oli­si tär­keä käy­dä kes­kus­te­lua. Nuo­ren on myös hyvä tie­tää, et­tä esi­mer­kik­si kou­lu-uh­kaus on ri­kos, jos­ta seu­raa ran­gais­tus yli 15-vuo­ti­aal­le.

– Osa van­hem­mis­ta eh­kä olet­taa, et­tä kaik­ki me­nee hy­vin, ja sit­ten kun sat­tuu jo­ta­kin, ol­laan kau­huis­saan. Saa­te­taan sa­noa, et­tet puhu mi­nun lap­ses­ta­ni, po­lii­sit ker­to­vat.

– Jo­kin Tik­Tok-haas­te tai muu vas­taa­va, niin nuo­ret läh­tee ajat­te­le­mat­to­muut­taan te­ke­mään, Ra­sin­kan­gas huo­maut­taa.

Ra­sin­kan­gas ku­vaa, kuin­ka van­hem­mat ko­ke­vat usein epä­var­muut­ta puut­tua nuo­ren te­ke­mi­siin ja esi­mer­kik­si tar­kis­taa nuo­ren pu­he­lin­ta yk­si­tyi­syy­den suo­jan rik­ko­mi­sen pe­los­sa.

– Voi lait­taa vaa­ka­kup­piin, kum­pi­ko pa­hem­pi, et­tä kat­sot kän­nyk­kää vai nuo­ri ken­ties chat­tai­lee pe­do­fii­lin kans­sa tai toi­nen ti­laa huu­mei­ta? Myös yh­des­sä voi lap­sen kans­sa käy­dä lä­vit­se, mis­sä so­vel­luk­sis­sa nuo­ri kän­ny­käl­lään seik­kai­lee ja luo­da pe­li­sään­tö­jä.

Kou­lu­pol­kua tu­lee tu­kea

Kou­lu­po­lii­sit ot­ta­vat esil­le kou­lun ja ko­din vä­li­sen yh­teis­työn ja luot­ta­muk­sen.

– Toi­von, et­tä van­hem­mat luot­tai­si­vat sii­hen kou­lu­vi­ra­no­mai­seen, joka te­kee vir­ka­vas­tuul­la työ­tään. Hel­pos­ti tu­lee se, et­tei ha­lu­ta us­koa, et­tä oma lap­si on teh­nyt mi­tään, Ra­sin­kan­gas ker­too.

Kou­lu­po­lii­sit pai­not­ta­vat van­hem­pien tuen mer­ki­tys­tä lap­sen si­tou­tu­mi­ses­sa kou­lun­käyn­tiin. Työ aloi­te­taan ala­kou­lun al­ku­luo­kil­la esi­merk­si ko­ti­läk­sy­jen teon val­vo­mi­se­na. Jo ala­kou­lus­sa on li­sään­ty­nyt il­miö, et­tä lap­si ei saa­vu kou­luun.

– Kou­lu­kel­kas­ta ei pi­täs ke­nen­kään pu­do­ta. Jos et oo pe­rus­kou­lua käy­nyt, et pää­se toi­sel­le as­teel­le. Kun et ole kou­lut­tau­tu­nut, et saa töi­tä. Sil­loin pu­hu­taan syr­jäy­ty­mi­ses­tä, Ra­sin­kan­gas sa­noo.

Yk­si pe­rin­tei­nen lää­ke po­lii­seil­la on an­taa, jota ei sovi sääs­tel­lä lap­sen ja nuo­ren kans­sa mis­sään ti­lan­tees­sa:

– Ra­jo­ja ja rak­kaut­ta, si­tä­kin sy­liin ot­ta­mis­ta vä­lil­lä. Ei ole ai­na sitä ra­get­ta­mis­ta, niin kuin lap­set sa­noo, vaan toi­sen­lais­ta. Niis­sä asi­ois­sa, mis­sä lap­si on hyvä, voi­maan­nu­te­taan hän­tä sii­nä. Se on ää­rim­mäi­sen tär­ke­ää lap­sen it­se­tun­nol­le, Ra­sin­kan­gas löy­tää.

– Pal­jon pys­tyy te­ke­mään edel­leen­kin, Käh­kö­nen sum­maa.

– Elä­mäs­sä vaan sat­tuu kai­ken­lai­sia asi­oi­ta, ja sil­loin se ei ole epä­on­nis­tu­mis­ta, jos suun­nil­leen te­kee vel­voit­teen­sa huol­ta­ja­na.

Lue tä­nään il­mes­ty­väs­tä Päi­vä­mie­hes­tä mo­ni­puo­li­nen kat­taus so­meen liit­ty­viä teks­te­jä.