Lappajärvinen Mikael Luoma viihtyy metsässä jämtlanninpystykorvansa Valtin kanssa.
Lappajärvinen Mikael Luoma viihtyy metsässä jämtlanninpystykorvansa Valtin kanssa.
Teksti: Mikael Luoma
Kuva: Ritva Luoma
Olen Mikael Luoma Lappajärveltä. Minulla on vaimo ja kuusi lasta. Lisäksi meillä on metsästyskoiria.
Olen opiskellut Helsingin yliopistolla riistaeläintiedettä sekä Joensuun yliopistolla biologiaa. Olen nyt ollut Suomen riistakeskuksella töissä 11 vuotta. Sitä ennen olen työskennellyt lukion lehtorina ja tutkijana.
Työni on hallinnollista työtä toimistossa, joten vapaa-aikana olen paljon luonnossa. Perheemme harrastaa metsästystä, kalastusta, marjastusta ja retkeilyä.
Työpaikalla valmistelimme juuri maa- ja metsätalousministeriölle esityksen metsähanhen ja merihanhen metsästyksestä ensi syksyksi. Nyt käsillä on karhun kannanhoidollisten poikkeuslupien ja hirvenpyyntilupien käsittely ensi syksyksi. Alkukesä on lupahallinnossa kiireistä aikaa, jotta luvat saadaan syksyksi myönnettyä.
Huippuvuosista aallonpohjaan
Työssäni vastaan Kestävän metsästyksen osaprosessista. Se on tärkeä tehtävä, koska se on riistan hyödyntämisen ydintä. Suunnittelemme, kuinka paljon jotain riistalajia voidaan Suomessa metsästää, että sen kanta pysyy halutulla tasolla. Kestävässä metsästyksessä hyödynnetään lajin tuotto, mutta ei vaaranneta lajin kannan kokoa.
Hyvä esimerkki on metsäkanalintujen hyödyntäminen. Keväällä kuoriutuvista metson poikasista vain yksi kymmenestä selviytyy vuoden ikäiseksi. Pedot, kuten kettu ja huuhkaja hyödyntävät metson poikasia ravintona, osa poikasista kuolee nälkiintymisen kautta talven kylmyyteen, osa loistauteihin. Syksyllä metson poikasia on vielä paljon hengissä, ja metsästäjä voi metsästää metsoja perheen ravinnoksi. Suurin osa poikasista kuolisi joka tapauksessa, metsästettiin niitä tai ei.
Metsokanta vaihtelee vuosittain. Loppukesällä tehdään ympäri Suomen maastolaskennat, joilla kerätään tietoa kannan suuruudesta. Metsolla on seitsemän vuoden syklinen kannanvaihtelu, jossa vuorottelevat huippuvuodet ja aallonpohjavuodet. Kun lintuja on paljon, säädetään asetuksella pitkä metsästysaika. Kun lintuja on vähän, säädetään lyhyt metsästysaika, jolloin metsosaalis jää pieneksi. Näin tehokas ja tuoreeseen riistatietoon perustuvaa säätelyjärjestelmä on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen.
Suomi on tiennäyttäjä
Jumala on asettanut ihmisen viljelemään ja varjelemaan luontoa. Näen, että oma työni on osaltaan molempia.
Viljelemistehtävä antaa ihmiselle valtuudet hyödyntää luontoa elämiseen. Metsästyksessä keskeistä luonnonvarojen hyödyntämistä ovat luonnon tarjoamat virkistysarvot. Tuoreimman kyselytutkimuksen mukaan hirvenmetsästäjille tärkeimpiä metsästysarvoja olivat yhteisöllisyys ja luontoelämyksistä, hiljaisuudesta ja rauhallisuudesta nauttiminen.
Jumalan antama varjelemistehtävä vastuuttaa siihen, ettemme vahingoita tai rasita luontoa tarpeettomasti. Varjellaan, että eläinkannat säilyvät elinkelpoisina ja halutun suuruisina.
Suomalaisessa yhteiskunnassa on luonnonvaroihin liittyvä korkealaatuinen tutkimus, joka tuottaa tietoa luonnon toiminnasta. Tätä hyödyntämällä voimme niin varjella kuin viljellä luontoa taitavasti. Lisäksi Suomessa on vahva innovatiivisuus ja teknologinen osaaminen. Ajattelen, että Suomi on ja pystyy tulevaisuudessakin olemaan maailmanlaajuisesti tiennäyttäjä luonnonvarojen kestävässä ja eettisessä hyödyntämisessä.
Jokainen voi vaikuttaa
Varjelemistehtävä kuuluu yhteiskunnallisen tason lisäksi jokaiselle ihmiselle. Pienillä toimilla ja valinnoilla on merkitystä kestävän kehityksen edistämisessä. Lähiruokaa suosimalla voi säästää luonnonvaroja, jätteet lajittelemalla voi vaikuttaa siihen, päätyykö jäte kierrätyksen kautta uudeksi tuotteeksi.
Luonnonvarojen käytöstä käydään yhteiskunnassa vilkasta keskustelua. Tässä yhteydessä on hyvä säilyttää myös uskon näkökulma. Jumala on luonut luonnon meille hyödynnettäväksi ja varjeltavaksi, se on lahjaa.
Jumala on nähnyt hyväksi, että ihminen hyödyntää luontoa. Samaan aikaan meillä on vastuu suojella ja hoitaa sitä, jotta tulevilla sukupolvilla olisi samanlaiset luonnonvarat käytettävissä kuin meillä on ollut.
Jumala on luonut koko luomakunnan, ja luomistyö jatkuu yhä. Saamme ihailla sitä erityisesti näin keväällä, kun muuttolinnut saapuvat, kukat puhkeavat kukkaan ja kasvit aloittavat kasvun. Jumala on kaikkivaltias: hän ylläpitää elämää ja ohjaa siinä tapahtuvia muutoksia.
Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan tällä viikolla (21) ilmestyneessä Päivämiehessä.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys