El­li­noo­ra Meh­tä­lä muut­ti vii­me syk­sy­nä Ou­luun pääs­tes­sään opis­ke­le­maan luo­ka­no­pet­ta­jak­si Ou­lun yli­o­pis­toon. Kau­pun­ki oli hä­nel­le tut­tu jo en­nes­tään, kos­ka siel­lä asuu jo usei­ta iso­si­sa­ruk­sia. El­li­noo­ra oli muut­ta­mi­ses­ta in­nois­saan, mut­ta se myös jän­nit­ti.

– Isos­sa per­hees­sä kas­va­nee­na mie­ti­tyt­ti, kuin­ka so­peu­dun asu­maan yk­sin.

Myös vi­ral­lis­ten asi­oi­den hoi­ta­mi­nen vaa­ti opet­te­lua, kos­ka se oli ai­van uut­ta ko­to­na asu­neel­le nuo­rel­le. Oli huo­leh­dit­ta­va vuok­ra- ja säh­kö­so­pi­muk­set sekä Ke­lan tu­ki­ha­ke­muk­set, jot­ka tun­tui­vat­kin mel­ko vai­keil­ta aluk­si.

– Van­hem­pa­ni ovat aut­ta­neet asi­oi­den hoi­ta­mi­ses­sa ja tu­kea on lu­vas­sa jat­kos­sa­kin. Tämä on vä­hen­tä­nyt jän­ni­tys­tä ja luo­nut tur­val­li­suut­ta sekä it­se­luot­ta­mus­ta omaan pär­jää­mi­seen, El­li­noo­ra poh­tii.

Vas­tuu omas­ta hy­vin­voin­nis­ta ja pe­ru­sa­si­ois­ta huo­leh­ti­mi­ses­ta siir­tyy muu­ton myö­tä ko­ko­naan it­sel­le. El­li­noo­ra to­te­aa­kin jän­nit­tä­neen­sä sitä, kuin­ka elä­mä läh­tee sol­ju­maan.

– Ruo­kaa­kin pi­täi­si muis­taa teh­dä ja syö­dä­kin vie­lä, hän nau­raa.

Syk­syn ku­lu­es­sa El­li­noo­ra on huo­man­nut, et­tä hän pär­jää. Päi­vä­ryt­mi on py­sy­nyt hy­vä­nä kou­lun an­si­os­ta. Ra­han käyt­tä­mis­tä on kui­ten­kin pi­tä­nyt har­joi­tel­la

– Mi­nua on yl­lät­tä­nyt se, mi­ten pal­jon ruo­kaan ku­luu ra­haa.

Yk­si­na­su­mi­sen mu­ka­va puo­li on esi­mer­kik­si se, et­tä saa päät­tää asi­ois­ta ihan oman tah­don mu­kaan. El­li­noo­ra ker­too­kin al­ka­neen­sa naut­tia omas­ta rau­has­ta ja pää­tän­tä­val­las­ta. Uu­teen opis­ke­lu­paik­kaan liit­tyi se­kin jän­ni­tys, löy­tyy­kö uu­sia ys­tä­viä.

– Olen saa­nut us­ko­vai­sia opis­ke­lu­ka­ve­rei­ta yli­o­pis­tol­ta, hän iloit­see.

Ou­lun rau­ha­nyh­dis­tys oli El­li­noo­ral­le jo en­nes­tään tut­tu, ja sin­ne on ol­lut help­po men­nä. Eri­tyi­sen mu­ka­via ovat kes­ki­viik­koil­lan seu­rat, jol­loin pai­kal­la on pal­jon mui­ta­kin nuo­ria.

Opis­ke­lu­paik­ka ja so­si­aa­li­set suh­teet uu­del­la paik­ka­kun­nal­la ovat El­li­noo­ral­le tär­kei­tä. Lap­suu­den­ko­ti on noin tun­nin ajo­mat­kan pääs­sä, mikä on tur­val­li­suu­den­tun­net­ta li­sää­vä asia.

– Olen kii­tol­li­nen Tai­vaan Isäl­le, et­tä asi­at ovat jär­jes­ty­neet kai­kin puo­lin hy­vin, ja saan to­teut­taa haa­vet­ta­ni opis­kel­la luo­ka­no­pet­ta­jak­si.

Jut­tu on jul­kais­tu tä­män vii­kon Kap­sä­kis­sä Päi­vä­mies-leh­des­sä.