Olli Katainen on koulutukseltaan puualan artesaani, mutta hän tekee puutöitä nykyään harrastuksena silloin kun muilta kiireiltä ehtii. Kuvassa itse veistetty hirsisauna.
Kuvaaja
Olli Katainen on koulutukseltaan puualan artesaani, mutta hän tekee puutöitä nykyään harrastuksena silloin kun muilta kiireiltä ehtii. Kuvassa itse veistetty hirsisauna.
Kuvaaja
Suvi Ristolainen
Joukkoon kuuluminen on ihmisille tärkeää äidinkielestä riippumatta. Äidinkieleltään viittomakielinen Olli Katainen toivoo rohkeutta kuurojen kohtaamiseen ja heidän kanssaan keskusteluun: – Riittää, että opettelee muutaman viittoman, sillä pääsee alkuun.
Seinäjoen Nurmossa asuvan Olli Kataisen elämä on täynnä touhua. Perheeseen kuuluvat vaimo Eeva-Liisa ja 11 lasta. Vanhimmat lapset ovat vähitellen siirtymässä pesän reunalta omille siivilleen.
Katainen työskentelee lihanleikkaajana Atrian hybridilinjalla. Hän on ollut saman työnantajan palveluksessa jo 20 vuotta. Lisäksi hän toimii Kuurojen liiton hallituksen jäsenenä.
Äidinkielenä viittomakieli
Kuurous on kuulunut Kataisen elämään aina.
– Äiti on kertonut, että vauvana kuulin joitakin ääniä, mutta kuulo hävisi nopeasti kokonaan, Katainen kertoo.
Lapsuuskodissa äiti ja isä ovat kuulevia, ja neljästätoista sisaruksesta puolet on kuulevia, puolet kuuroja. Kataisen äidinkieli on viittomakieli, jonka hän on oppinut lapsena ensin. Kuulevat vanhemmat opettelivat viittomakielen pystyäkseen kommunikoimaan kuurojen lastensa kanssa.
Katainen kävi peruskoulun Kuopiossa kuurojen koulussa. Matka kotoa Pielavedeltä Kuopioon oli pitkä, ja se taitettiin päivittäin edestakaisin. Oma isä kuljetti osan matkaa, puolivälissä vaihdettiin toiseen kyytiin. Myös sisaruksia oli samassa koulussa.
Koulunkäynti oli raskasta pitkien matkojen vuoksi. Opettajien viittomakielentaito oli heikkoa, mikä vaikutti osaltaan koulunkäynnin mielekkyyteen.
– Yläasteella tilanne helpottui, kun yksi opettajista viittoi sujuvasti, Katainen muistelee.
Peruskoulun jälkeen Katainen pääsi opiskelemaan Reisjärven kristilliseen kansanopistoon. Opistovuosi oli merkittävä. Siellä Katainen löysi itsensä paremmin ja sai elämästä kiinni. Oma sisko toimi hänelle tulkkina opistovuoden ajan.
Yksi muiden joukossa
Työpaikallaan Atrialla Katainen on yksi muiden joukossa. Kuurous ei vaikuta hänen asemaansa työyhteisössä.
– Olen kiitollinen hyvästä työnjohtajasta, joka osaa kommunikoida myös kuurojen alaisten kanssa, hän kiittelee.
Samoissa tehtävissä toimii kaksi muutakin kuuroa. Kuulevat työkaverit ovat opetelleet muutamia viittomia, jotka ovat oleellisia työn sujumisen kannalta. Tarpeen tullen infotilanteissa käytetään etätulkkia.
Katainen toivoo, että ihmiset olisivat rohkeita keskustelemaan kuurojen kanssa. Haastattelutilanteen tulkki huomauttaa, että meillä kaikilla on aina kännykkä lähettyvillä. Asian voi kirjoittaa puhelimeen. Se on hyvä tapa päästä keskustelun alkuun.
Tärinä, töminä ja kehollinen ilmaisu
Kataisen vaimo ja kaikki lapset ovat kuulevia. Kun koko perhe on paikalla, kaikki viittovat. Lapset oppivat usein ensimmäisenä viittomia, sitten tulevat sanat. Viittomat ovat aktiivisesti käytössä myös päiväkodissa.
Kataisen kotona palohälytin ja ovikello hälyttävät vilkkuvalla valolla, ja itkuhälyttimen lähetin tärisee, kun vauva on herännyt.
– Hälytysjärjestelmän avulla arjen toiminnot saadaan sujumaan, ja sen mitä ei kuule, voi nähdä tai tuntea. Kun kuuloa ei ole, näköaisti ja tuntoaisti toimivat herkemmin, kuvailee Katainen.
Hän kertoo, että esimerkiksi lentonäytöksessä lentokoneiden jyrinä tuntui todella voimakkaana värinänä kehossa. Kotona askelten töminä tai erilaiset kolahdukset kertovat kuurolle enemmän kuin kuulevalle.
Sanaa omalla äidinkielellä
Viittomakieltä käyttävillä on Suomessa erilaisia paikallisia yhdistyksiä, jotka järjestävät tapahtumia. Myös uskovaiset viittomakieltä käyttävät kokoontuvat yhteen. Aikaisemmin näissä tilaisuuksissa seurapuheet on tulkattu viittomakielelle.
Nyt tilanne on kuitenkin muuttumassa, sillä viimeisellä leirillä puhuja itse viittoi suoraan kuulijoille. Katainen muistelee tapahtumaa lämmöllä.
– On tärkeää saada hiljentyä Jumalan sanan äärelle omalla äidinkielellä.
Lue lisää Kataisen ja haastattelun tehneen Ristolaisen ajatuksista huomenna, 20.9., ilmestyvästä Päivämies-lehdestä.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys