JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Pääkirjoitukset

Onko herätysten aika siirtynyt ulkomaille?

Pääkirjoitukset
23.10.2024 6.00

Juttua muokattu:

21.10. 13:04
2024102113045020241023060000

Ta­val­li­se­na ar­ki­päi­vä­nä pa­ril­la­kym­me­nel­lä nuo­rel­la ai­kui­sel­la on ai­kaa tul­la Ju­ma­lan sa­nan kuu­loon. Kut­su on tun­tu­nut niin tär­ke­äl­tä, et­tä työs­tä tai opis­ke­lus­ta on han­kit­tu va­paa­ta. Mo­net kuu­le­vat en­sim­mäi­sen ker­ran Py­hän Hen­gen kaut­ta ju­lis­tet­tua Ju­ma­lan sa­naa. Syn­tien an­teek­si­an­ta­muk­sen evan­ke­liu­mia ha­lu­taan myös us­koa. Täl­lai­sia ti­lan­tei­ta koh­da­taan kris­til­li­syy­tem­me lä­he­tys­työs­sä usein.

Sa­man­lais­ta to­del­li­suut­ta on Suo­mes­sa­kin ko­et­tu men­nei­nä vuo­si­kym­me­ni­nä ja -sa­toi­na. Suur­ten he­rä­tys­ten ai­koi­na ko­ko­nai­set ky­läyh­tei­söt osal­lis­tui­vat seu­roi­hin. Mo­net us­koi­vat syn­tin­sä an­teek­si ja sai­vat pa­ran­nuk­sen ar­mon. Tä­nään voi poh­tia, on­ko he­rä­tys­ten ai­ka siir­ty­nyt Suo­mes­ta ja muis­ta län­si­mais­ta esi­mer­kik­si Af­rik­kaan, Ete­lä-Ame­rik­kaan ja Aa­si­aan. On syy­tä ru­koil­la, et­tä Ju­ma­la an­tai­si kut­su­van sa­nan­sa vai­kut­taa edel­leen myös suo­ma­lais­ten kes­kuu­des­sa.

Yh­teis­kun­nan maal­lis­tu­mi­nen nä­kyy voi­mak­kaas­ti kris­til­li­se­nä pi­de­tys­sä Eu­roo­pas­sa. Il­mi­öl­lä tar­koi­te­taan us­kon­non roo­lin heik­ke­ne­mis­tä yh­teis­kun­nas­sa. Us­kon­noil­la näh­dään ole­van enem­män mer­ki­tys­tä yk­si­löl­le kuin yh­teis­kun­nal­le. Us­kon­non­va­pau­den ne­ga­tii­vi­nen nä­kö­kul­ma ko­ros­tuu po­si­tii­vi­sen kus­tan­nuk­sel­la. Suo­mes­sa esi­mer­kik­si kir­kon roo­li var­hais­kas­va­tuk­ses­sa ja kou­lu­maa­il­mas­sa on hei­ken­ty­nyt. Tut­tu­ja ovat kes­kus­te­lut vir­sien lau­la­mi­sen so­pi­vuu­des­ta kou­lun ti­lai­suuk­sis­sa sekä op­pi­lai­den osal­lis­tu­mi­ses­ta us­kon­nol­li­siin ti­lai­suuk­siin.

Raa­ma­tun mu­kaan elä­väl­lä us­kol­la on mer­ki­tys­tä sekä yk­si­löl­le et­tä yh­tei­söl­le. Yk­si­lön nä­kö­kul­mas­ta elä­mä voi ol­la pe­rus­tet­tu kes­tä­väl­le Kris­tus-kal­li­ol­le tai muul­le pe­rus­tuk­sel­le, joka ei ole kes­tä­vä. Raa­mat­tu to­te­aa myös sen, mi­ten ”Van­hurs­kaus on kan­sal­le kun­ni­ak­si, mut­ta syn­ti on kan­so­jen hä­peä” (Sa­nanl. 14:34). Ju­ma­la on siu­nan­nut kan­saam­me run­saas­ti lä­hi­his­to­ri­as­sa sekä hen­gel­li­ses­ti et­tä ajal­li­ses­ti. Hä­dän ja ko­et­te­le­mus­ten kes­kel­lä on ko­koon­nut­tu kirk­koi­hin ja pyy­det­ty Ju­ma­lal­ta apua. Myös ih­mi­sen elä­män kään­ne­koh­dis­sa, ku­ten syn­ty­män, kuo­le­man tai avi­oi­tu­mi­sen yh­tey­des­sä on py­säh­dyt­ty Ju­ma­lan kas­vo­jen eteen ja hä­nen sa­nan­sa kuu­loon. Tä­män soi­si säi­ly­vän myös tu­le­vai­suu­des­sa.