JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Suviseuratunnuksena mummolan huoneentaulun teksti

29.1.2023 6.00

Juttua muokattu:

25.1. 11:38
2023012511382920230129060000

Ei­no Nis­si­nen

Kuvituskuva. Kuvapankki/Loppi.

Mie­lee­ni on syö­py­nyt lap­suu­des­ta eräs tär­keä kuva. Se on kuva Lep­pä­vir­ral­ta, Ren­gas­tien mum­mo­las­ta. Siel­lä, mum­min olo­huo­nees­sa, oli pii­ron­ki, jon­ka pääl­lä oli edes­men­neen uk­ki­ni va­lo­ku­va. Pii­ron­gin ja va­lo­ku­van ylä­puo­lel­la sei­näl­lä oli mus­ta­poh­jai­nen huo­neen­tau­lu, jos­sa oli van­hoil­la kir­ja­si­mil­la kir­joi­tet­tu raa­ma­tun­lau­se. Sitä oli pie­ne­nä poi­ka­na vai­kea lu­kea. Mut­ta kun sen ker­ran sain lu­e­tuk­si, se pai­nui läh­te­mät­tö­mäs­ti mie­lee­ni. Sii­nä luki: ”Si­nun sa­nas on mi­nun jal­kai­ni kynt­ti­lä ja val­keus teil­lä­ni.”

Olen usein elä­män mat­kal­la eri vai­heis­sa muis­ta­nut tuon mum­mo­lan huo­neen­tau­lun. Olen aja­tel­lut, et­tä sii­nä oli ki­tey­tet­ty­nä se kaik­kein tär­kein sa­no­ma, jon­ka rak­kaat uk­ki­ni ja mum­mi­ni var­mas­ti ha­lu­ai­si­vat mi­nun muis­ta­van ja pi­tä­vän tär­ke­ä­nä koko elä­mä­ni ajan.

Kun sain tie­tää, et­tä Kau­ha­van Su­vi­seu­ro­jen tun­nuk­sek­si oli va­lit­tu tuo psal­min koh­ta, si­säl­lä­ni läi­käh­ti ilo ja tur­val­li­nen luot­ta­mus. Kyl­lä­pä oli Ju­ma­la joh­dat­ta­nut va­lit­si­joi­den mie­leen tär­ke­än ja tä­hän­kin ai­kaan so­pi­van tun­nus­lau­seen.

Edel­li­se­nä ke­vää­nä us­ko­vai­nen ys­tä­vä soit­te­li ar­jen kes­kel­le. Ta­val­lis­ten kuu­lu­mis­ten ja huu­len­hei­ton jäl­keen hän hiu­kan va­ka­voi­tui ja meni asi­aan:

– Tu­li­sit­ko Kau­ha­van Su­vi­seu­ro­jen vies­tin­tä­toi­mi­kun­taan?

Yl­lät­tä­vä ky­sy­mys lait­toi miet­ti­mään. On­nek­si ei tar­vin­nut vas­ta­ta heti. Hy­viä pe­rus­te­lu­ja nou­si mie­leen puo­les­ta ja vas­taan. Olen­ko­han minä juu­ri tuo­hon teh­tä­vään so­pi­va? Tu­li­si­ko­han se sit­ten hoi­det­tua kun­nol­la? On niin mon­ta muu­ta­kin hom­maa ja kii­ret­tä elä­mäs­sä. Mi­täs jos nämä lei­pä­työn teh­tä­vät­kin vaih­tu­vat?

Toi­saal­ta no­pe­as­ti nou­si mie­leen Ää­ne­kos­ken Su­vi­seu­rat vuo­del­ta 2018 ja mo­net niin läm­pi­mät muis­tot su­vi­seu­ra­työs­tä siel­lä. Mi­ten mu­ka­vaa se oli ol­lut. Toki työ­tä se­kin oli vaa­ti­nut, mut­ta mi­ten hy­väl­tä oli tun­tu­nut, kun työ­lääm­mäl­lä­kin het­kel­lä oli saa­nut apua. Työ oli tun­tu­nut yh­tei­sel­tä ja tär­ke­äl­tä. Ys­tä­vyys vah­vis­tui. Tun­tui, et­tä Ju­ma­la oli siu­nan­nut su­vi­seu­ra­työn kaut­ta sekä mi­nua et­tä per­het­täm­me.

Ei sitä vas­taus­ta lo­pul­ta ko­vin kau­aa tar­vin­nut miet­tiä; ai­em­pi ko­ke­mus kun oli se, et­tä su­vi­seu­ra­työs­tä ai­na saa it­se pal­jon enem­män kuin pys­tyy an­ta­maan.

Myös si­nul­la on mah­dol­li­suus tul­la mu­kaan su­vi­seu­ra­työ­hön. Jos mah­dol­lis­ta, voit osal­lis­tua tal­koi­siin ja nii­den jär­jes­tä­mi­seen. Jos asut kau­ka­na et­kä sik­si voi osal­lis­tua tal­koi­siin, voit eh­kä tu­kea työ­tä ta­lou­del­li­ses­ti? Eh­kä voit mak­saa tont­ti­mak­sun jo etu­kä­teen? Tai jos et it­se pää­se Su­vi­seu­roi­hin, tont­ti­mak­sun voi os­taa vaik­ka lah­jak­si.

Su­vi­seu­ra­työ­tä teh­dään sik­si, et­tä voi­sim­me ko­koon­tua en­si ke­sä­nä Ju­ma­lan sa­nan kuu­loon Kau­ha­van len­to­ken­täl­le ja vies­ti­mien ää­reen. Sitä teh­dään sik­si, et­tä Su­vi­seu­ro­jen tun­nus ”Si­nun sa­na­si on valo mi­nun mat­kal­la­ni” (Ps. 119:105) sai­si ol­la tot­ta mah­dol­li­sim­man mo­nen elä­mäs­sä.

Kohti Kauhavan Suviseuroja
Viestintätoimikunnan toimittamassa blogisarjassa kurkistetaan seuravalmisteluihin eri näkökulmista.