Jumala – Luoja
Apostolisessa uskontunnustuksessa sanotaan: ”Minä uskon Jumalaan, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan.” Kuka tämä Jumala on? Eräs ystäväni toi Irakista vanhan kotijumalan, joka on ollut sen alueen kansojen käytössä. Se on kännykän kokoinen, käteen sopiva ja sopivasti mukana kulkeva jumalan kuva.
Ihmisillä on ollut ja on edelleen monia jumalia. Ne ovat erilaisia, koska käsitykset syntyvät ihmisen omilla keinoilla. Jeremia kuvailee aikansa uskonnollisuutta: Niin monta kuin on kaupunkia, niin monta on jumalia (Jer. 2:28).
Käskyissä ja kaikkialla Raamatussa meitä opetetaan, ettei meillä saa olla kuin yksi Jumala. Voimme kysyä, kuten Luther selittää Isossa katekismuksessa: Mitä Jumala sitten on? Mitä hän tekee? Miten häntä voidaan ylistää? Miten hänet voidaan esittää ja kuvata, jotta hänet tunnettaisiin?
Uskontunnustus on kristityn vastaus kysymyksiin. Luther selittää, että jos pieneltä lapselta kysyttäisiin: rakas lapsi, kerro, millainen Jumala on ja mitä hänestä tiedät, lapsi vastaisi: ”Minun Jumalani on ensinnäkin Isä, joka on luonut taivaan ja maan. Vain tätä yhtä minä pidän Jumalana, sillä ei ole ketään muuta, joka kykenisi luomaan taivaan ja maan.”
Ilman ihmisen omaa ansiota
Katekismuksessa on pitkä luettelo siitä, mitä kaikkea Jumalan luominen tarkoittaa. Me olemme opetelleet sitä rippikoulussa ja se on hyvä muistaa henkilökohtaisesti: Minä uskon, että Jumala on minut ja kaikki olennot luonut, antanut minulle ruumiin ja sielun, silmät, korvat ja kaikki jäsenet, järjen ja kaikki aistit, ja että hän vielä nämä pitää voimassa, antaa myös vaatteet ja kengät, ruoan ja juoman, kodin ja konnun, puolison ja lapset, pelot ja karjan ja kaiken omaisuuden, lahjoittaa runsaasti ja joka päivä ravinnon ja kaikki tämän elämän tarpeet, suojelee kaikissa vaaroissa, varjelee ja pelastaa kaikesta pahasta, ja että hän tekee tämän kaiken sulasta isällisestä, jumalallisesta hyvyydestänsä ja laupeudestansa, ilman mitään minun ansiotani ja mahdollisuuttani; mistä kaikesta minun tulee häntä kiittää ja ylistää, palvella häntä ja olla hänelle kuuliainen.
Paavali kiteyttää saman asian näin: ”Hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja havaittavissa hänen teoissaan. Sen vuoksi he eivät voi puolustautua. Vaikka he ovat tunteneet Jumalan, he eivät ole kunnioittaneet ja kiittäneet häntä Jumalana, vaan heidän ajatuksensa ovat käyneet turhanpäiväisiksi ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt.” (Room. 1:20–21.)
Kristuksessa on kaikki luotu
Toiset näkevät Luojan työt, toiset eivät. Näkevilläkin se on rajallista. Luomiseen liittyy paljon meille käsittämättömiä asioita. Jumalan salaisuuksien tavoittelu on vienyt käsityksiin, jotka eivät perustu Jumalan ilmoitukseen.
Kristitty liikkuu sen piirissä, mitä Jumala on meille uskonut. Jumala on myös lähettänyt Poikansa, joka on hänen kirkkautensa säteily ja hänen olemuksensa kuva, kuten heprealaiskirje sanoo. Kristuksesta sanotaan luomiseen liittyen: ”Hän on näkymättömän Jumalan kuva, esikoinen, ennen koko luomakuntaa syntynyt. Hänen välityksellään luotiin kaikki, kaikki mitä on taivaissa ja maan päällä, näkyvä ja näkymätön, valtaistuimet, herruudet, kaikki vallat ja voimat. Kaikki on luotu hänen kauttaan ja häntä varten. Hän on ollut olemassa ennen kaikkea muuta, ja hän pitää kaiken koossa. Hän on myös ruumiin pää, ja ruumis on seurakunta. Hän on alku. Hän nousi esikoisena kuolleista, jotta hän olisi kaikessa ensimmäinen.” (Kol. 1:15–18.)
Usko avaa Jumalan tuntemisen
Usko Jumalan ilmoitukseen avaa meille ymmärryksen luomiseen, lunastukseen ja pyhitykseen, kolmiyhteisen Jumalan työhön. Tästä Paavali puhui lähetysmatkalla Ateenan Areopagilla: Ateenalaiset! Kaikesta näkee, että te tarkoin pidätte huolta jumalien palvonnasta. Kun kiertelin kaupungilla ja katselin teidän pyhiä paikkojanne, löysin sellaisenkin alttarin, jossa oli kirjoitus: Tuntemattomalle jumalalle. Juuri sitä, mitä te tuntemattanne palvotte, minä teille julistan. (Ap. t. 17:22–23.)
Vielä tänäänkin henkilökohtainen parannus ja usko avaavat ymmärtämään Jumalan tekoja ja huolenpitoa, ajallista ja iankaikkista. Jumalan rakkauden tekojen syvin merkitys on edelleenkin se, että me häntä palvelemme uskossa, olemme hänen kuuliaiset ja kiitämme sekä saavutamme iankaikkisen elämän. Olen kuullut monen syntinsä Jeesuksen nimessä ja veressä anteeksi saaneen ihmisen sanovan: ”Jumala on hyvä ja laupias.”
Pekka Kinnunen
Kuvituskuva: Hanna Jutila
Ravitse meitä armollasi joka aamu, niin voimme iloita elämämme päivistä. Ps. 90:14
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
