Sirkka Lehto
Sosiaalisella kanssakäymisellä tarkoitetaan ajankäyttötutkimuksessa muun muassa perheenjäsenten kanssa seurustelua, kylässä käyntiä ja tuttavien kanssa seurustelua kotona, kahviloissa tai ravintoloissa.
Ajankäyttötutkimusten mukaan sosiaaliseen kanssakäymiseen perheen tai ystävien ja tuttujen kanssa käytetty aika ei ole viimeisen 10 vuoden aikana olennaisesti muuttunut. Suurin muutos tapahtui 1990-luvulla: sosiaalinen kanssakäyminen vähentyi selvästi verrattuna aikaisempiin vuosikymmeniin. Viimeisen 10 vuoden aikanakin on havaittavissa vähäistä laskutendenssiä, mutta muutokset eivät kuitenkaan ole suuria. Lauantai on nyt vilkkain yhdessäolopäivä, ja näin oli jo 10 vuotta sitten.
Alla oleva kaavio havainnollistaa vuosikymmenten sosiaalisen kanssakäymisen sunnuntaisin.
Kyläily on vähentynyt
Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimukset osoittavat, että yhdessäoloon käytetty aika perheen ulkopuolella on kuitenkin vähentynyt tasaisesti jo pitkän aikaa. Vuonna 2106 julkaistu tutkimus vahvistaa aiempia käsityksiä. Suuri osa suomalaisista näyttää kyläilevän vain ”jouluna ja juhannuksena”.
– Yksilöllisyyttä ja työtä korostava elämäntapa, maaltamuutto ja pysyvien yhteisöjen purkautuminen ovat vieneet pohjaa entisajan kyläilykulttuurilta. Ihmisillä on kuitenkin suuri yhteyden halu ja kaipuu kiireettömään yhdessäoloon tärkeiden ihmisten kanssa. Ruokailu nähdään keinona toteuttaa tätä, sanoo suomalaisten yhteisöllisyystutkija Antti Maunu.
Järjestäytyykö sosiaalisuus uudelleen?
Tutkimusten mukaan suomalaisten yksinolo on lisääntynyt. Yksi syy tähän on yksinasumisen yleistyminen, mutta myös perheiden yhdessä vietetty aika on vähentynyt.
Sosiaalinen pääoma, jolla tarkoitetaan sosiaalisia verkostoja ja niissä syntyvää luottamusta ja vastavuoroisuutta, ei kuitenkaan välttämättä ole heikentynyt. Ennemminkin voidaan ajatella sosiaalisuuden järjestäytyvän uudella tavalla.
Tutkimuksen mukaan sosiaalisten suhteet voivat järjestäytyä uudelleen esimerkiksi internetin välityksellä, eikä yksinolon yleistymisellä silloin ole vaikutusta enemmistön hyvinvointiin. Tästä kertoo myös se, että yhdistysosallistuminen, vapaaehtoistyön tekeminen ja epävirallisen avun antaminen sukulaisille ja ystäville ovat samaa luokkaa kuin aikaisemminkin.
Lähteet: Sosiaaliset suhteet järjestäytyvät uudelleen. 2015. Saatavissa: http://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2015/sosiaaliset-suhteet-jarjestaytyvat-uudelleen; Tutkimus: Suomalaiset kaipaavat rentoa yhdessä syömistä. Saatavissa: http://www.elo-saatio.fi/blog/2016/06/05/tutkimus-suomalaiset-kaipaavat-rentoa-yhdessa-syomista; Hannu Pääkkönen ja Riitta Hanifi 2011. Ajankäytön muutokset 2000-luvulla. Saatavissa: http://www.tilastokeskus.fi/tup/julkaisut/tiedostot/isbn_978-952-244-331-1.pdf..
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys