Kuvataide on käsillä tekemisen aine
Maria Kärkinen on taideteollisesta korkeakoulusta Helsingistä valmistunut taiteen maisteri. Hän opettaa kuvataidetta Laurinkylän koululla Lievestuoreella 4-9-luokkalaisille ja on lisäksi luokanopettajana 6-luokkalaisille.
Yläasteella opettaja huomasi, että taide on tytön vahvuus, ja kannusti alalle.
– Töiden onnistumisen ja piirustuskilpailujen kautta huomasin, että olen hyvä tässä, Kärkinen toteaa.
Lukion jälkeinen vuosi Limingan taidekoulussa oli hänelle mahtava kokemus, kun sai aamusta iltaa maalata, piirtää, tehdä grafiikkaa ja valokuvata.
– Siellä oppi niin paljon, että pääsin ensi yrittämällä kouluun, johon halusin.
Kärkinen on pitänyt omia näyttelyitä ja vetänyt kuvataidekursseja. SRK:lle hän on kuvittanut äiti-kirjan, Päivämiehen joulunumeroa ja Siionin joulua. Hän on kuvittanut myös satukirjan.
– Kuvataiteen tekniikoista maalaaminen ja piirtäminen ovat minulle läheisimpiä. Olen tehnyt painokankaita ja keramiikkaakin. Tuntuu hyvältä, jos perheen ja työn keskellä saa itselleen hetken aikaa perehtyä taiteen tekemiseen.
Opettajantyössä Kärkisen mielestä ovat hienoimpia hetkiä sellaiset, joissa näkee, että oppilaat innostuvat.
– Silloin tietää, että on osannut antaa aiheen ja tehtävän, joka iskee nuoriin ja saa nauttimaan vaikkapa saven muotoilusta niin, että kädet pysyvät savessa kännykän sijasta.
Kärkisen mukaan digitalisaatio on mukana vahvemmin koulun kuvataiteen opetuksessa. Se on hänen mielestään hyvä, koska lapset ovat niin paljon tietokoneilla tai kännyköillä.
– Konkreettisesti digitalisaatio on kuvataiteessa kuvan ja videokuvan monipuolista käsittelyä ja kuvien tekemistä tietokoneilla. Käytössä on myös piirtopöydät, johon piirretty siirtyy suoraan kuvaruudulle.
Kuvataideopettaja kertoo, että elokuvan tekemisen taitoa, kuvaamista ja editointia tarvitaan monessa muussa kouluaineessa. Nuorille opetetaan myös graafista suunnittelua ja taitoa sommitella tietokoneella.
– Ajattelen niin, että kuvataide on erityisesti käsillä tekemisen aine. Haluan, että se myös pysyisi sellaisena. Pidän siitä, että kuvataiteessa lapset saavat konkreettisesti työntää kädet pehmeään paperimassaan ja käsitellä värejä monin tavoin. Monenlaisten materiaalien käyttö ylläpitää ja kehittää lasten motoriikkaa. Silti myös tietokone voi olla monelle tärkeä ilmaisun väline.
Kärkinen näkee, että oman kulttuurin ja menneisyytensä tunteminen on tärkeää. Siksi on hyvä, että kouluissa on kuvataidetta, musiikkia ja muita taideaineita.
Taidekasvatukseen liittyy kuvataiteen tekniikoiden opettaminen, mutta se ei ole pelkästään sitä.
– Tärkeää on oppia ymmärtämään, milloin kyseessä on mainoskuva, taidekuva tai johonkin muuhun käyttöön tarkoitettu kuva. Kuva on voimakas vaikuttamiskeino, ja mainostajat taitavia.
Taidekasvatus tarjoaa lapsille erilaisia ilmaisumuotoja.
– Jos lapsi ilmaisee itseään heikosti verbaalisesti tai elämässä ei mene kovin hyvin, saattaa kuva olla väline kertoa omia ajatuksia ja ilmaista itseä.
Taide on läsnä elinympäristössämme. Kärkisen mielestä kuvataide ja taideaineet ovat ehdottomasti hyvinvointiaineita, jotka antavat aikaa selventää omia ajatuksiaan. Käsillä tekeminen auttaa monen asian ja maailman käsittämistä.
– Kyllä maailmassa tarvitaan estetiikkaa. Kukapa jättäisi valitsematta kauneimman kankaan tai ostaisi ruman leivoksen, jos vieressä on kauniimpi.
Taide on Kärkisen mielestä mahtava juttu, koska se ei rajaa ketään ulkopuolelle. Kaikkea ei tarvitse ymmärtää.
– Siksi haluan rohkaista menemään taidemuseoon. Kannattaa mennä kyselevällä ja uteliaalla mielellä pällistelemään, löytyyköhän täältä jotain minulle.
Kärkinen hoksauttaa, että joskus saattaa löytyä kuva, joka kolahtaa katsojaan sekä antaa uuden idean tai oivalluksen – ja sitä kautta elämänvoimaa.
Kärkinen kertoo joskus pohtineensa, millaisia kuningas Salomolle rakennettu temppeli ja rakennukset ovatkaan olleet. Estetiikkaa on arvostettu Raamatunkin aikaan.
– Myöhemmin Raamatun tarinat ovat innoittaneet monia taiteilijoita, ja siksi ne näyttäytyvät ihmisille maalauksina, joita on näkyvillä kirkoissa ja kuvatauluissa. Jos ajattelee vaikka joulua, monet tapahtuvat tulevat mieleen kuvamuistoina.
Hän pohtii, että uskovaisenakin on hyvä tunnistaa, että kuva on vahva vaikuttamisen väline. Jokaisen on välillä hyvä miettiä, millaisilla kuvilla haluaa omaa tai toisten sielua ja mieltä ruokkia.
– Taiteellinen lahjakkuus on Jumalan antamana lahja. Toivoisin, että maailmaan voisi tuoda taiteen keinoin hyviä asioita kuten iloa, onnea ja hyvinvointia. Sitä ei varmaan ole koskaan liikaa.
Teksti: Vesa Jurmu
Kuva Maria Kärkiseltä
Julkaistu Päivämiehessä 24.10.2018
Minä odotan Herraa kuin vartijat aamua, hartaammin kuin vartijat aamua. Ps. 130:6
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
