Parhaillaan vietetään ehkäisevän päihdetyön viikkoa. Alkoholinkäyttö on kolminkertaistunut neljän viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan alkoholi aiheuttaa paitsi inhimillistä kärsimystä myös suuria kustannuksia yhteiskunnalle.
Neljässä vuosikymmenessä Suomi on kivunnut alhaisen alkoholinkulutuksen maasta Euroopan keskitasolle. Vuonna 2013 suomalaiset käyttivät alkoholiostoksiin yli 4,6 miljardia euroa, mikä oli 1,6 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.
Suomalaisen alkoholikulttuurin suurimpana muutoksena voidaan pitää naisten alkoholinkäytön yleistymistä ja lisääntymistä. Vuosien 1968 ja 2008 välillä naisten alkoholin kulutus on lähes kuusinkertaistunut reilusta yhdestä litrasta yli 6 litraan.
Suomalaiset suhtautuvat kuitenkin myönteisemmin alkoholipoliittisiin rajoituksiiin kuin pari vuosikymmentä sitten. Mielipidekyselyn mukaan alkoholipoliittisia rajoituksia tai niiden tiukentumista kannatti tammikuussa 2013 80 % suomalaisista.
Alkoholin haittoja
Alkoholin käyttöön liittyy monenlaisia haittoja. Ehkäisevän päihdetyön verkosto EHYT ry on teettänyt kyselyn, jonka perusteella (2014) enemmistö suomalaisista on kokenut lähipiirissään, työyhteisössään tai asuinalueellaan alkoholiin liittyviä haittoja. Tavallisimmin tämä on ollut humalajuomista ja häiritsevää käyttäytymistä (62 %). Lähes joka toinen on törmännyt lähipiirissään myös alaikäisten päihteidenkäyttöön (48 %), alkoholista aiheutuviin sairauksiin (43 %) sekä alkoholin erilaisiin kielteisiin vaikutuksiin parisuhteeseen, perheeseen ja lapsiin (42 %).
Tilastojen mukaan alkoholin käyttö on yhteydessä myös väkivaltaiseen käyttäytymiseen, omaisuusrikoksiin ja tapaturmiin. Vuonna 2012 poliisin tietoon tulleisiin pahoinpitelyrikoksiin syylliseksi epäillyistä noin 55 prosenttia on ollut alkoholin vaikutuksen alaisena.
Päihdeongelmat lisäävät väkivallan riskiä perheessä. Väkivallan todennäköisyys kasvaa alkoholinkulutuksen myötä. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksessä Koko perhe kierteessä todetaan, että lapsen kannalta lähisuhdeväkivalta ja perheen päihdeongelmat aiheuttavat aina terveysriskin, johon liittyy turvallisen vanhemmuuden puuttuminen.
Alkoholin kustanukset yhteiskunnalle
Alkoholi aiheuttaa tuntuvat kustannukset yhteiskunnalle vuosittain, arviot vaihtelevat 4–7 miljardiin euroon. EHYT ry on arvioinut kustannusten olevan 6–7 miljardia euroa. Näistä kustannuksista valtaosa aiheutuu sosiaalihuollon, eläkkeiden ja sairauspäivärahojen sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpidon kustannuksista.
Suomen alkoholipolitiikan perustavoitteeksi linjattiin vuonna 2003 alkoholista aiheutuvien haittojen vähenäminen. Pyrkimyksenä on vähentää alkoholin aiheuttamia haittoja, jotka liittyvät riskikäyttöön, lasten ja perheiden hyvinvointiin. Tavoitteena on myös alkoholin kokonaiskulutuksen kääntäminen laskuun. Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen asettaa lasten hyvinvoinnin parantaminen ensisijaiseksi ja kaikkia hallinnonaloja koskevaksi tavoitteeksi.
Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan väkivallan ja päihdeongelmien riskejä on mahdollista vähentää yhteiskuntapolitiikalla, joka pyrkii parantamaan väestön terveyttä ja hyvinvointia ja vähentämään sosiaalista eriarvoisuutta takaamalla kaikille mahdollisuuden koulutukseen, työhön ja taloudelliseen turvallisuuteen.
Alkoholimainonta muuttuu
Alkoholimainontalaki on muuttumassa vuodenvaihteessa. Tutkimusten mukaan alkoholimainonta vaikuttaa nuoriin: se saa heidät aloittamaan alkoholinkäytön nuoremmalla iällä ja myös lisää nuorten juomista.
– Uusien rajoitusten taustalla on halu suojella lapsia ja nuoria alkoholimainonnalta sekä vähentää tilanteita, joissa he altistuisivat sille. Tutkimustieto osoittaa, että mainonta aikaistaa alkoholinkäytön aloittamista ja lisää nuorten alkoholinkulutusta, kertoo Ehkäisevän päihdetyön verkoston puheenjohtaja Kristiina Hannula.
Lähteet:
thl.fi
ehyt.fi
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys