Mer­ja Sau­la­maa, Lem­pää­lä

Lau­an­tai-il­ta­na, 12. huh­ti­kuu­ta, Lem­pää­län rau­ha­nyh­dis­tyk­sel­le oli saa­pu­nut yli 80 nuor­ta kuun­te­le­maan alus­tus­ta, kes­kus­te­le­maan ja ta­paa­maan toi­si­aan. Il­lan ai­hee­na oli ”Us­kon tie­tä kul­jen”. Alus­tuk­sen piti ja kes­kus­te­lua joh­dat­te­li Sam­po Saa­ri. Us­kon pe­rus­tei­den avaa­mi­nen vah­vis­ti us­koa, to­te­si­vat nuor­te­nil­taan osal­lis­tu­neet.

Saa­ri oli koon­nut alus­tuk­sen Sii­o­nin lau­lun 202 tee­mo­jen poh­jal­ta. Nuo­ret kuun­te­li­vat alus­tus­ta kes­kit­ty­nei­nä ja vä­lil­lä, kun alus­ta­ja pyy­si nuo­ria kes­kus­te­le­maan vie­rus­ka­ve­rei­den kans­sa, pu­heen­so­ri­na täyt­ti het­kel­li­ses­ti koko seu­ra­sa­lin.

”Isä, vah­vis­ta us­ko­a­ni"

Alus­tus ete­ni nuo­ril­le hy­vin tu­tun Sii­o­nin lau­lun sä­keis­tö­jen mu­kaan.

– Lau­lun sa­nat ovat kuin ru­kous­ta Tai­vaan Isän puo­leen. Sii­nä to­de­taan, kuin­ka ”si­nun Hen­ke­si mat­kaa­ni joh­taa”. Vaik­ka nuo­ri kul­ki­ja ko­kee usein heik­kout­ta us­kon tiel­lä, sil­lä ym­pä­ril­lä on pal­jon hou­ku­tuk­sia ja vaa­ro­ja, sil­ti täl­lä tiel­lä on hyvä ja tur­val­lis­ta kul­kea, Saa­ri pu­hui.

Nuo­ret poh­ti­vat lau­lun tee­mois­ta nou­se­via ky­sy­myk­siä: mi­ten ne nä­ky­vät ja vai­kut­ta­vat hei­dän omas­sa elä­mäs­sä ja mis­tä löy­tyy voi­mia us­kon tiel­lä kil­voit­te­luun. Kan­net­ta­va mik­ro­fo­ni kier­si nuo­rel­ta toi­sel­le ja ilah­dut­ta­van roh­ke­as­ti nuo­ret ja­koi­vat aja­tuk­si­aan ja ko­ke­muk­si­aan.

Lem­pää­läi­set Noel Ron­kai­nen ja Luu­kas Koi­vis­to ker­toi­vat, et­tä tu­li­vat alu­eel­li­seen nuor­te­nil­taan viet­tä­mään ai­kaa us­ko­vais­ten ys­tä­vien kans­sa, vah­vis­tu­maan us­kos­sa ja kuun­te­le­maan sa­ma­ni­käis­ten nuor­ten aja­tuk­sia il­lan ai­hees­ta.

– Alus­tus he­rät­ti kii­tol­li­suu­den tun­net­ta ja he to­te­si­vat ole­van­sa kii­tol­li­sia ys­tä­vis­tä, per­hees­tä ja omas­ta elä­män­ti­lan­tees­taan, ka­ve­ruk­set ker­toi­vat.

Alus­tus he­rät­ti pal­jon aja­tuk­sia

Kah­vi­on pöy­dän ym­pä­ril­lä kes­kus­te­li­vat Ee­vi Kart­tu­nen Ylö­jär­vel­tä, Cal­la Sau­la­maa Tam­pe­reel­ta, Au­re­lia Läh­teen­mä­ki Kirk­ko­num­mel­ta ja An­ni Kla­si­la Es­poos­ta.

– Tu­lin alu­eel­li­seen nuor­te­nil­taan kuun­te­le­maan alus­tus­ta ja ta­paa­maan ys­tä­viä, Kart­tu­nen ker­toi.

– Oli vaih­teek­si mu­ka­va tul­la Tam­pe­reel­ta Lem­pää­lään, kun näi­tä alu­eel­li­sia nuor­ten il­to­ja jär­jes­te­tään kui­ten­kin mel­ko har­voin, Sau­la­maa to­te­si.

Lo­put­kin nuo­ris­ta ko­ki­vat il­lan erit­täin po­si­tii­vi­se­na.

– Tääl­lä on vä­hem­män vä­keä kuin esi­mer­kik­si Es­poon nuor­te­nil­lois­sa, tun­nel­ma on ren­to ja jo­ten­kin on hel­pom­paa ot­taa osaa kes­kus­te­luun, sa­noi An­ni Kla­si­la.

– Oli erit­täin mu­ka­vaa, et­tä tääl­lä sat­tui ole­maan täl­lai­nen alu­eel­li­nen nuor­te­nil­ta juu­ri nyt, kun tu­lim­me Pir­kan­maal­le ta­paa­maan ys­tä­viä, jat­koi Au­re­lia Läh­teen­mä­ki ja iloit­si sii­tä, et­tä alus­tus oli to­del­la hy­vin ra­ken­net­tu, sitä oli help­po seu­ra­ta ja se he­rät­ti pal­jon aja­tuk­sia.

Myös Läh­teen­mä­en mie­les­tä kes­kus­te­luun oli help­po ot­taa osaa, ei­kä omien aja­tus­ten esil­le tuo­mi­seen ol­lut ko­vin kor­ke­aa kyn­nys­tä. Kaik­ki nel­jä nuor­ta oli­vat sitä miel­tä, et­tä täl­lai­set nuor­te­nil­lat ovat tar­peel­li­sia.

– Kun alus­tuk­ses­sa ava­taan us­ko pe­rus­tei­ta, se vah­vis­taa oma­koh­tais­ta us­koa, he to­te­si­vat.

Us­ko tu­tus­tut­taa

Tyt­tö­jä kuun­nel­les­sa tuli vai­ku­tel­ma, et­tä he ovat en­nes­tään van­ho­ja tut­tu­ja. Pal­jas­tui kui­ten­kin, et­tä he ta­paa­vat toi­sen­sa en­sim­mäis­tä ker­taa.

– Ei me ol­la kos­kaan ai­kai­sem­min ta­vat­tu. Aloim­me vaan jut­te­le­maan täs­sä het­ki sit­ten ja se oli heti oi­kein luon­te­vaa, sa­noo Cal­la Sau­la­maa ja toi­set ty­töt ovat sa­maa miel­tä.

Yh­des­sä he iloit­si­vat sii­tä, mi­ten ih­meel­lis­tä on, kun rau­ha­nyh­dis­tyk­sel­le tu­lee mis­sä päin Suo­mea ta­han­sa ja vaik­ka ei en­tuu­des­taan tun­ti­si ke­tään, voi al­kaa ju­tel­la mui­den kans­sa ja koh­ta saat­taa tun­tua sil­tä, et­tä oli­si tun­net­tu jo kau­an.

– Sen saa ai­kaan sama us­ko. Ol­laan sy­dä­mes­tä tut­tu­ja, vaik­ka ai­na kas­vois­ta ei tois­ta tun­ti­si­kaan, nuo­ret se­lit­tä­vät.